Työvoiman saatavuuteen panostettava logistiikka-alalla

06.06.2023

Kilpailu osaavasta työvoimasta tulee kasvamaan Suomessa lähivuosina väestön ikääntyessä ja ikäluokkien pienetessä. Tämä mietityttää Varova Oy:n toimitusjohtaja Mikko Vihantoa, eikä hän ole mietteineen yksin. Vihanto kertoi meille omista ajatuksistaan, kuinka tuleva työvoimapula voitaisiin välttää.

”Hyvät yhteydet alan oppilaitoksiin sekä Varovan positiivinen työnantajamielikuva ovat toistaiseksi tuoneet meille hyvin laadukkaita hakemuksia erilaisiin tehtäviin”, kertoo Vihanto ja toteaa samalla, että logistiikka-alalla yleisesti työvoiman saatavuus on jo alkanut olla ongelma.

Tällä hetkellä tövoimapula alalla näkyy kuljettajien saatavuuden heikkenemisenä. Suomi tulee usein jälkijunassa keskisen Euroopan trendeihin verrattuna, ja siellä onkin jo havaittavissa katoa hakijoissa myös asiantuntijatehtäviin.

”Arvioimme, että kilpailu osaavasta työvoimasta ja etenkin nuorempien ikäluokkien uusista osaajista tulee kasvamaan mm. väestön ikääntymisen takia”, Vihanto jatkaa. Hän on ollut alalla jo vuodesta 2004, Varovan toimitusjohtajana vuodesta 2018 ja Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry:n hallituksessa jäsenenä vuoden 2023 alusta alkaen. Kokemusta on kertynyt sekä työntekijän, työnantajan, rekrytoijan että alan voimia yhteen kokoavan liiton näkökulmasta.

Varova vahvistaa osaamista ja lisää vetovoimaa

Varova Oy on keskisuuri suomalainen logistiikka- ja huolinta-alan perheyritys, jonka valikoimaan kuuluvat kaikki kansainvälisen rahtiliikenteen merkittävät liikennemuodot. Henkilöstömäärä on tällä hetkellä noin sata, ja liikevaihto on viime vuosina liikkunut 50 M€ tietämissä. Yritys viettää parhaillaan 75. juhlavuottaan.

Varovassa ajatellaan, että palveluliiketoiminnassa henkilöstön kyvykkyys ja motivaatio muodostavat yrityksen tärkeimmän pääoman. Ne ovat yritykselle tärkeitä kilpailutekijöitä ja arvovalintoja. Yrityksessä onkin nostettu henkilöstökokemus, osaamisen vahvistaminen ja ylläpito strategiassa otsikkotasolle.

Strategia on luonnollisesti vietävä myös käytäntöön, missä Varova onkin onnistunut. Henkilöstökokemuksen jatkuva kehittäminen on ollut agendalla jo useamman vuoden, ja pitkäjänteinen työ palkittiin vuonna 2021, kun Varova listattiin Suomen parhaiden työpaikkojen joukkoon Great Place to Work -tutkimuksessa.

Avainasemassa kehityksessä ovat mm. uudistuvat työtehtävät ja niitä tukeva järjestelmäkehitys. Onnistuneet rekrytoinnit ja tarvittavan osaamisen tuominen taloon ulkopuolelta vahvistavat yrityksen toimintaa sekä kykyä uusiutua. Jo pitkään talossa olleelle henkilöstölle tarjotaan työtä ja strategiaa laajemmin tukevia koulutuksia. Työn mielekkäällä sisällöllä, hyvällä ilmapiirillä ja kilpailukykyisellä palkkauksella on kaikilla oma vaikutuksensa työvoiman pysyvyyteen.

Alan houkuttelevuuden lisääminen vaatii suunnitelmallisuutta

Ikäluokkien pienetessä on pidettävä huoli siitä, että logistiikka-ala pysyy houkuttelevana. Mikko Vihanto pohtii, että houkuttelevuutta voitaisiin parhaiten lisätä sekä yritysten tasolla että kattojärjestöjen yhteistoimintana. Riittävä työvoima on huoltovarmuuskysymys koko Suomelle, eikä alalla haluta joutua tilanteeseen, jossa yritykset kilpailisivat keskenään pienestä määrästä osaajia.

Toimialan houkuttelevuuden lisääminen vaatii suunnitelmallisuutta. Vihannon mukaan yhtenä keinona voisivat olla oppilaitosvierailut lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa ennen kuin nuoret lähtevät hakemaan opiskelupaikkoja. ”Henkilötarinat logistiikan eri työurista ja työmahdollisuuksista puhuttelevat usein enemmän kuin esimerkiksi prosessikaaviot toimitusketjuista. Samalla ne purkavat mahdollisia ennakkoluuloja logistiikka-alasta”, hän toteaa ja jatkaa, että näkyvyys on tärkeää myös jatko-opiskelijoiden keskuudessa korkeakouluissa, joissa useilla opiskelijoilla on mahdollista sijoittua eri toimialoille.

Toki on tärkeää varmistaa myös suoraan logistiikka-alalle valmistavien opintojen opiskelupaikkojen riittävyys eri oppilaitoksissa.

Työvoiman saatavuus vaikuttaa Suomen kilpailukykyyn

Vihannon mukaan työvoiman saatavuus vaikuttaa osaltaan myös Suomen kilpailukyvyn varmistamiseen. Kotimaista osaamista on vahvistettava, mutta tarvitaan myös merkittävää lisäystä työperäiseen maahanmuuttoon ja siinä onnistumiseen.

”Tarkastelen työperäistä maahanmuuttoa nimenomaan kaupalliselta kannalta, yrityselämän näkökulmasta. Siitä perspektiivistä katsottuna uskon, että suomalaisen yhteiskunnan suurimpia riskejä on, että työmarkkinamme kutistuvat liian pieneksi tekijäpulan ja sitä myöden pienemmän verokannan kautta. Tämä on kuitenkin samalla aihe, jossa Suomi voi onnistuessaan menestyä, joten suhtaudun haasteeseen yhä positiivisesti”, kertoo Vihanto.

Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto hoitaa omaa tehtäväänsä alan kokoavana tahona mm. oppilaitosyhteistyön kehittämisessä sekä kilpailukyvyn osalta viestinnässä päättäjien suuntaan ja toisaalta viestien välittämisessä päättäjätasolta alan yritysten suuntaan. Liiton tärkeänä tehtävänä on myös pitää huoli siitä, että huolinta- ja logistiikka-alan merkitys ymmärretään päättävissä elimissä.