Logistiikan digiratkaisuissa iso päästövähennyspotentiaali – tiedonjakoa toimitusketjussa edistettävä alan yrityksiä kuunnellen

30.03.2021

Logistiikkapalvelualalla tavoitteena ovat markkinaehtoisuuteen ja sopimusvapauteen perustuvat digitaaliset toimitusketjut. Ala selvitti kyselyllä jäsentensä näkemyksiä digitaalisesta tiedonjaosta.

Suomessa hallitus on asettanut tavoitteeksi liikenteen päästöjen puolittamisen vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Liikenne- ja logistiikkapalveluiden yhteisen tiekartan mukaan tavoite on mahdollista saavuttaa määrätietoisin toimin alan kustannustasoa nostamatta.

- Logistiikan digitalisaatio ja sen jatkuva kehittäminen on liikenteelle asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa keskeisessä roolissa. Tavaraliikenteen digitalisaatioratkaisuilla kuten kuljetusten optimoinnilla voidaan alan oman vähähiilisyystiekartan mukaan saavuttaa jopa kymmenesosa vaadittavista päästövähennyksistä, Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliiton toimitusjohtaja sekä Paltan logistiikan toimialapäällikkö Petri Laitinen kertoo.

Myös liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) johdolla laaditussa fossiilittoman liikenteen tiekartassa logistiikan digitalisaatiossa tunnistetaan olevan merkittävää potentiaalia tuoda alalle ilmasto-, tehokkuus- ja kustannushyötyjä toimitusketjun optimoinnin ja sujuvoitumisen myötä. Päästöjen vähentämisen näkökulmasta merkittävimmiksi digitalisaation osa-alueiksi arvioidaan sähköiset tietoympäristöt  ja logistiikan automaatio.

Digitaalisen tiedonjaon pelisääntöjen luomisessa avainasemassa logistiikkapalvelualan tiivis yhteistyö

Logistiikka-alan tehokkaat ratkaisut edellyttävät tiivistä yhteistyötä niin kuljetuskumppaneiden, toimitusketjuun kytkeytyvien palveluntarjoajien, viranomaisten kuin kuljetusasiakkaan kesken. Myös LVM:n syksyllä 2020 julkaisemassa logistiikan digistrategiassa todetaan, että logistiikka-alalla tulisi edistää datan parempaa hyödyntämistä, parantaa toimialan digitaalista osaamista sekä luoda yhteiset pelisäännöt, jotka mahdollistaisivat erilaisille toimijoille tasapuoliset toimintaedellytykset kansallisesti ja kansainvälisesti.

- Jotta digitalisaation mahdollisuuksia pystytään hyödyntämään täysimääräisesti logistiikka-alalla, toimitusketjun digitaalista tietojen vaihtoa on lisättävä sekä kuljetuskumppaneiden että asiakkaiden välillä, Laitinen toteaa.

Logistiikkapalvelualan mukaan tiedonvaihtoa tulee edistää ennen kaikkea yrityslähtöisesti: kehittämällä tiedonvaihtoon kaupallisia liiketoimintamalleja ja yhteisiä standardeja. Viesti välittyy selvästi myös Palvelualojen työnantajat Paltan, Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliiton (SHLL) sekä Logistiikkayritysten Liiton (LL) tekemästä kyselystä logistiikka-alalla toimiville jäsenilleen. Yhdessä liitot vastaavat valtaosasta Suomen ulkomaan- ja kotimaan kuljetusten logistiikkapalveluratkaisuja.

- Yhä suurempi osa kotimaan kuljetuksista on osa kansainvälistä toimitusketjua. Kansallinen sääntely tiedon jakamisessa ei toimi ja pahimmillaan se heikentäisi Suomen kilpailukykyä, Logistiikkayritysten Liiton toimitusjohtaja Pekka Aaltonen kommentoi kyselystäkin ilmeneviä tuloksia.

”Yritysten kannalta lähtökohtana tiedon hyödyntämisessä pitää olla markkinaehtoisuus, tuotetun datan vastikkeellisuus ja asiakkaiden tarpeet.”
- kyselyn vastaaja

Kyselyllä selvitettiin myös, mitä tietoa logistiikkapalveluyritykset olisivat valmiita jakamaan digitaalisesti ja kenelle. Kyselyn avulla pyrittiin löytämään niitä elementtejä, joiden kautta digitaalista tiedonjakoa olisi pilotein mahdollista lähteä yhdessä kehittämään.

Valtaosa vastaajista suhtautui myönteisesti seuraavien tietojen jakamiseen digitaalisesti, jos muutkin jakavat samat tiedot:

• toimipisteiden sijainti- ja aukioloaikatiedot,
• lähetyksen statustapahtumat tai sijaintitiedot
• lähetyksen arvioitu saapumisaika sekä
• saatavilla olevat kuljetuksenpalvelutuotteet kullekin välille ja aikataululle

Näitä tietoja logistiikkapalvelujen tuottajat ovat pääsääntöisesti valmiita jakamaan kuljetusasiakkaalle ja kumppaniyrityksilleen.

Sen sijaan kysely osoitti selvästi, että logistiikkapalvelualan yritykset eivät ole halukkaita jakamaan sellaista tietoa, mikä liittyy kuljetusasiakkaaseen tai tämän tietoihin. Kyseisten tietojen katsotaan olevan liikesalaisuuksia, joita logistiikkapalveluyritykset ovat valmiit antamaan digitaalisesti kuljetusketjussa vain ja ainoastaan niille, joille se on ehdottaman välttämätöntä kuljetustoimeksiannon toteuttamiseksi.

Tukea yritysten ja viranomaisten digikokeiluille tarvitaan

Liikenne- ja viestintäministeriössä on keväällä laadittu esitys valtioneuvoston periaatepäätökseksi logistiikan digitalisaatiosta, jossa linjataan keskeiset eri ministeriöiden ja hallinnonalojen toimet lokakuussa 2020 julkaistun logistiikan digitalisaatiostrategian tavoitteiden saavuttamiseksi.

Paltan, Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliiton ja Logistiikkayritysten Liiton mukaan yrityksiä tulee tukea yritysten ja viranomaisten välisten digipilottien ja kokeilujen käynnistämisessä.

 - Keskeistä on, että viranomaiset ja myös liitot varmistavat sen, että logistiikka-alan yritykset saadaan mukaan hankkeisiin, ja että hankkeita toteutetaan toimialan näkemykset huomioiden. Tavoitteena logistiikkapalvelualalla ovat läpinäkyvät digitaaliset toimitusketjut, jotka perustustuvat markkinaehtoisuuteen ja sopimusvapauteen, Laitinen summaa.

Digitaalisen tiedonjaon edistäminen logistiikka-alalla -kyselyn tulokset.

Li­sä­tie­dot:

Toi­mi­tus­joh­ta­ja Pet­ri Lai­ti­nen, Suo­men Huo­lin­ta- ja Lo­gis­tiik­ka­liit­to ry ja logistiikan toimialapäällikkö Palvelualan työnantajat Palta ry,
puh. +358 40 588 1071, pet­ri.lai­ti­nen@huo­lin­ta­liit­to.fi

Toi­mi­tus­joh­ta­ja Pek­ka Aal­to­nen, Lo­gis­tiik­kay­ri­tys­ten Liit­to ry,
puh. +358 50 349 2259, pek­ka.aal­to­nen@lo­gis­tiik­kay­ri­tyk­set.fi