SHLL kommentoinut LVM:n liikennejärjestelmäsuunnitelman vaikutusten arviointiohjelmaa

24.01.2020

Parhaillaan liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee ensimmäistä 12-vuotista valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, jonka laatiminen perustuu lakiin liikennejärjestelmästä ja maanteistä. Elinkeinoelämän tavoitteena on ollut jo useita vuosia strateginen ja koko valtakunnan käsittävä pidemmän aikavälin liikennejärjestelmäsuunnitelma. Onkin erinomaista, että suunnitelma on nyt päätetty tehdä, ja että se on myös saatu sisällytettyä lainsäädäntöön. 12 vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma tuo liikenne- ja logistiikka-alan toimijoiden kaipaamaa ennakoitavuutta Suomen liikenneinfran ylläpitoon ja kehittämiseen.

Yhteiskunnallisiksi päämääriksi suunnitelmalle on asetettu ilmastonmuutoksen torjunta, Suomen kilpailukyvyn edistäminen sekä alueiden elinvoima ja saavutettavuus sekä itse laissa liikennejärjestelmän toimivuus, turvallisuus ja kestävyys. Nämä ovat kannatettavia ylätason päämääriä, joista tulee kuitenkin vielä johtaa keskeisimmät tavoitteet. Näin sekä liikennejärjestelmäsuunnitelmassa päästään lähemmäs konkretiaa että itse suunnitelmasta saadaan konkreettinen ja hyödyllinen apuväline Suomen liikennejärjestelmän pitkäjänteiseen suunnitteluun ja kehittämiseen.

Sidosryhmien kanssa käymissä keskusteluissa LVM:n on tuonut esille kahdeksan eri tavoiteaihiota, joista tämä kaivattu tarkempi fokus suunnitelmalle olisi löydettävissä.

Näistä kahdeksasta tavoiteaihiosta SHLL haluaa korostaa kolmea tavoitetta:

1. Suomen alueiden kansanvälinen saavutettavuus paranee

Ulkomaankauppa ja sen toimintaedellytysten turvaaminen on ehdottoman tärkeätä Suomen kaltaiselle pienelle avoimelle markkinataloudelle. Liikennejärjestelmäsuunnitelman yhtenä keskeisimpänä tavoitteena tulee olla Suomen hyvän kansainvälisen saavutettavuuden turvaaminen tavara- ja henkilöliikenteessä, koska Suomen logistinen sijainti on maamme ulkomaankaupan päämarkkinoista sivussa. Lisäksi liikennejärjestelmäsuunnitelmassa pitäisi ottaa huomioon kansainvälisillä liikennemarkkinoilla tapahtuvat merkittävät trendit ja muutokset, kuten kansainvälisen lentoliikenteen kasvu, laivojen koon kasvu, globaalien tavaravirtojen keskittyminen, raideliikenteen yhteyksien kasvu Aasian ja Euroopan välillä jne. Hyvät kansainväliset liikenneyhteydet tulee turvata Suomen eri alueilta, mikä tapahtuu Suomen kattavan liikenteen runkoverkon järkevällä kunnossapidolla ja kehittämisellä.

2. Kuljetusten tehokkuus ja toimintavarmuus paranee

Yritykset tarvitsevat tehokkaita ja toimintavarmoja tavara- ja henkilökuljetuksia, sillä ne tukevat merkittävästi yritysten kansainvälistä ja kotimaista toiminta- ja kilpailukykyä. Liikenneverkon mahdollistamat tehokkaat ja toimintavarmat kuljetukset alentavat yritysten logistiikkakustannuksia ja tätä kautta luovat niille paremmat edellytykset pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Tehokas ja toimintavarma liikenneverkko on myös omiaan vähentämään liikenteen aiheuttamia päästöjä.

Koska globaalissa liiketoiminnassa kuljetusten täsmällisyys ja luotettavuus on kilpailun perusedellytys, edellyttää se hyvää liikenneverkon kuntoa ja kattavuutta. Koska Suomessa liikenneverkon kattavuus ja kapasiteetti on tällä hetkellä pääosin hyvässä mallissa, liikennejärjestelmäsuunnitelman keskeisenä alkuvaiheen tavoitteena tulisi olla tie-, rata- ja vesiväyläverkon korjausvelan vähentäminen kestävälle tasolle. Erityisesti liikennemääriltään merkittävien pääväylien (runkoverkon) kunto tulee pystyä varmistamaan, mutta myös elinkeinoelämälle tärkeistä alemman tason liikenneväylistä on pyrittävä huolehtimaan.

3. Liikennejärjestelmän yhteiskuntataloudellinen tehokkuus paranee

Seuraavien 10-20 vuoden aikana Suomen taloudellista asemaa heikentää muun muassa väestön ikääntymisestä johtuvat kustannuspaineet. Näin ollen valtion talouden turvaamiseksi ylipäätään kaikkien valtion hankkeiden tulisi olla yhteiskunnallisesti tehokkaita ja järkeviä - myös liikenneverkon kehittämisen ja ylläpidon. Liikennejärjestelmään tehtävät toimenpiteet ovat yhteiskuntataloudellisesti kannattavia, jos toimenpiteillä saatavat hyödyt ovat suuremmat kuin niiden aiheuttama kustannuslisäys.

Pelkkä yhteiskuntataloudellinen tarkastelu ei ole kuitenkaan riittävää, vaan sen yhteydessä tulee ottaa myös huomioon tehokkaan ja toimivan liikennejärjestelmän merkitys Suomen kansantalouden kilpailukyvylle sekä liikenneverkon merkitys taloudellisen kasvun moottorina. Kattava, tehokas ja toimintavarma liikenneverkko on Suomen elinkeinoelämälle merkittävä kilpailutekijä, mitä varten liikenneverkon kehittämistä ja kilpailukykyisyyttä tulee jatkuvasti vertailla suhteessa Suomen tärkeimpiin kilpailijamaihin (Ruotsi, Saksa, Hollanti).

Myös muut LVM:n sidosryhmille esittämät tavoiteaihiot ovat merkittäviä, mutta ne ovat sisällytettävissä edellä korostettujen tavoiteaihioiden alle. Esimerkiksi tieliikenteen turvallisuus on ehdottoman tärkeä tavoite, mutta nähdäksemme se on sisällytettävissä mukaan tehokkaan ja toimintavarman liikennejärjestelmän suunnittelun reunaehtona.

SHLL on jättänyt yhdessä Paltan kanssa lausunnon LVM:lle valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman vaikutusten arviointiohjelmasta. Lue lausunto tästä.

Kannustamme myös yrityksiä osallistumaan liikennejärjestelmäsuunnitelman laadintaan, jotta varmistetaan elinkeinoelämän suorat näkökulmat ja paikalliset tarpeet liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnan osalta.