Huolinta – avain toimivaan ulkomaankauppaan

26.10.2020

Juuri julkaistu Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliiton Huolinta - avain toimivaan ulkomaankauppaan -selvitys avaa toimialan merkittävää arvoa Suomen kansantaloudelle ja ulkomaankaupalle. Huolinta-alalla on suuri merkitys Suomen ulkomaankaupan toimivuuden varmistajana, sillä noin puolet ulkomaankaupan tavaravirroista on huolitsijoiden järjestämää. Huolimatta COVID-19-pandemian vaikutuksista globaaleihin toimitusketjuihin, huolinta-ala on pystynyt toteuttamaan Suomen ulkomaankaupan kuljetukset tehokkaasti. Kyseessä on ensimmäinen mittava selvitys monelle tuntemattoman huolinta-alan merkityksestä.

Suomi on maailmankaupalle avoin talous, jonka hyvinvointi pitkälti perustuu toimivaan ulkomaankauppaan. ”Kilpailukykyinen ja osaavasti hoidettu vienti ja tuonti ovat taloutemme elinehto; huolinta on tavaran, tiedon, rahan sekä kuljetusvälineiden ja -yksiköiden oikea-aikaista, kustannustehokasta ja sääntelynmukaista hallintaa ulkomaankaupassa. Tämä taas on toimivan ja tehokkaan ulkomaankaupan edellytys”, sanoo Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry:n (SHLL) toimitusjohtaja Petri Laitinen.

Huolinnan todellinen merkitys ei rajoitu toimialan omaan osuuteen kansantalouden tilinpidossa (0,4 mrd. euroa), vaan alan mahdollistama ulkomaankauppa heijastuu laajasti koko kansantalouteen ja maamme taloudelliseen hyvinvointiin. Logistiikan professori Lauri Ojalan johdolla tehdystä selvityksestä käy ilmi, että noin puolet Suomen ulkomaankaupan kuljetuksista on huolintaliikkeiden organisoimaa, ja että huolitsijoiden käsittelemän ulkomaankaupan arvo on yli 100-kertainen toimialan omaan arvonlisäykseen verrattuna.

”Huolitsijan ammattitaito ja verkostot ostajalle tärkeissä maissa sekä asiakaspalveluhenkisyys ovat asiakkaille erittäin tärkeitä palvelun kokonaiskustannusten ohella. Ilman huolitsijaa kuljetusasiakkaat joutuisivat itse laatimaan kuljetussopimukset rahdinkuljettajien kanssa sekä hoitamaan eri maiden viranomaisten vaatimat tulli- ja muut muodollisuudet. Myös mahdollisissa ongelmatilanteissa huolitsija on kuljetusasiakkaalle korvaamaton apu. Kokenut ja toimintaympäristönsä tunteva huolitsija pyrkii kuitenkin ennakoimaan ongelmat, koskivat ne vaikkapa kohdemaan viranomaiskäytäntöjä, tietyn palveluntarjoajan tai reitin ongelmia, kapasiteettirajoituksia tai yllättäen muuttuvia maksuja", toteaa professori Ojala.

Suomessa huolinta ja logistiikka ovat toimineet koronasta huolimatta

COVID-19-pandemian aiheuttaneen viruksen leviämisen estämiseksi tehdyt toimet ovat vaikuttaneet merkittävästi maailman talouteen ja sitä kautta myös huolinta-alan kansainväliseen toimintaympäristöön ja -olosuhteisiin. Vuosi 2020 tulee olemaan alalle haastava ympäri maailmaa. Ennusteiden mukaan huolinta-alan kansainväliset markkinat voivat supistua vuonna 2020 jopa 7,5 prosentilla. Todelliset vaikutukset nähdään kuitenkin vasta tilanteen rauhoituttua globaalisti.

COVID-19-pandemia on näyttänyt, että normaalitilanteessa kustannustehokkaasti toimivat globaalit tuotanto- ja toimitusketjut ovat hyvin herkkiä häiriöille. Se on kuitenkin myös osoittanut, että hyvin järjestetyt ja sopeutumiskykyiset logistiikkaketjut pystyvät palautumaan yllättävistäkin häiriöistä suhteellisen nopeasti. Tämä ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan sen taustalla ovat ammattitaitoiset kansainvälisiä kuljetusketjuja työkseen suunnittelevat ja organisoivat huolitsijat ympäri maailmaa.

”Tällä hetkellä kaikki Suomen ulkomaankaupan tarvitsemat tavarakuljetukset pystytään toteuttamaan koronapandemiasta riippumatta. Jos joku tietty kuljetusreitti on estynyt, tilalle kyllä löydetään huolitsijoiden toimesta korvaava ja logistisesti kilpailukykyinen vaihtoehto”, kertoo Laitinen.

Huolinta – avain toimivaan ulkomaankauppaan -selvitys

Huolinta-ala Suomessa:

Liikevaihto: 2,1 mrd. euroa (2019)
Työntekijämäärä: noin 4400 työntekijää (2019)
Yritysten määrä: noin 300 kpl vakiintunutta huolintaalan yritystä
Suomen Huolinta ja Logistiikkaliitto ry edustaa alan yrityksistä yli 80 prosenttia (em. luku liikevaihdosta laskettu).

Huolitsijoiden ja muiden toimijoiden käsittelemien rahtimäärien suhde Suomessa vuonna 2019: