Logistiikka-alan osaaminen on tulevaisuuden työelämässä kriittistä
28.01.2025 | Kirjoittanut Anna Haakana
Suomen huoltovarmuuden kehittämisestä on viime aikoina käyty vilkasta keskustelua, joka on laajentunut kattamaan eri yhteiskunnan osa-alueita, kuten työelämän osaamisvaatimuksia. Huolinta- ja logistiikka-ala on keskeisessä roolissa suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toiminnassa. Alalle kouluttautuminen kannattaa, sillä se tarjoaa arvokasta ymmärrystä myös huoltovarmuuden kannalta, kirjoittaa Anna Haakana.
Huolinta- ja logistiikka-ala vastaa niin kuluttajien kuin yritystenkin tarvitsemista kuljetuksista, mahdollistaen sujuvat toimitukset sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Tehokas logistiikka on elintärkeä osa teollisuuden, kaupan ja palvelualojen yritysten kilpailukykyä globaalissa markkinassa. Suomen on oltava logistisesti saavutettava ja tehokas, jotta yritykset voivat menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Tämä tärkeää myös huoltovarmuuden näkökulmasta. Viime vuosien kriisit, kuten koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, ovat korostaneet sujuvan logistiikan ja huolinnan merkitystä.
Logistiikkaosaamisen ja verkostoyhteistyön tärkeys korostuu tulevaisuudessa
Opetushallituksen Huoltovarmuuteen liittyvät osaamiset 2035 -selvityksen mukaan huoltovarmuuteen liittyvän osaamisen merkitys kasvaa tulevaisuudessa kaikilla toimialoilla. Selvitys tuo esiin tarpeen yhdistää laaja-alainen yleisosaaminen ja syvällinen alakohtainen asiantuntemus. Erityisen tärkeää on selvityksen mukaan ymmärtää toimialojen välisiä riippuvuuksia – esimerkiksi kansainvälisten logistiikkaketjujen häiriöt voivat vaikuttaa koko yhteiskunnan toimintaan.
Selvityksestä käy ilmi, että viime vuosien kriisit ja häiriötilanteet ovat lisänneet ymmärrystä niin sanotun jatkuvuudenhallinnan merkityksestä. Tällä tarkoitetaan erilaisten häiriötilanteiden ennakointia ja niihin varautumista niin, että toiminnan jatkuvuus varmistetaan. Erityistä huomiota on suunnattu toimitusketjujen riskien ja erilaisten riippuvuuksien arviointiin ja varautumiseen.
Lisäksi selvityksen mukaan yhteistyön merkitys korostuu entisestään, sillä riskien ja riippuvuuksien hallinta vaatii tiivistä verkostomaista toimintaa eri toimijoiden välillä. Yleisesti arvioitiin, että erilaisen riskiarvioinnin merkitys samoin kuin logistiikkaan liittyvän osaamisen ja hankintaosaamisen merkitys kasvaa edelleen.
Huolinta- ja logistiikka-ala on avainasemassa Suomen huoltovarmuuden turvaamisessa. Alan tehokkuus, joustavuus ja kyky reagoida äkillisiin muutoksiin mahdollistavat yhteiskunnan toiminnan sekä normaali- että kriisiaikoina. Logistiikan merkitys korostuu tulevaisuudessa, kun globaalit haasteet, kuten ilmastonmuutos, asettavat uusia vaatimuksia toimitusketjujen toimivuudelle.
Huoltovarmuuden ylläpitäminen on monialainen ponnistus, jossa logistiikka-alan ymmärrys on välttämätöntä. Yhteiskunnan resilienssin ja kilpailukyvyn varmistamiseksi on olennaista, että huolinta- ja logistiikka-alan osaamista kehitetään jatkuvasti ja yhteistyötä eri toimialojen välillä vahvistetaan.
Logistiikka-alan opinnot avaavat ovet monialaisiin mahdollisuuksiin
Suomessa logistiikan merkitys tunnistetaan entistä paremmin, ja sen varmistaminen myös poikkeusolosuhteissa nähdään ratkaisevan tärkeänä. Logistiikka-alan asiantuntemus luo vankan pohjan huoltovarmuusosaamisen vahvistamiselle. Huolinta- ja logistiikka-alan opiskelu kannattaa, sillä se tarjoaa laajan osaamispohjan, jota tarvitaan monilla toimialoilla. Logistiikan ja tuotantoketjujen hallinta sekä toimijoiden riippuvuussuhteiden ymmärtäminen auttaa esimerkiksi varmistamaan keskeisten materiaalien saatavuutta ja liiketoiminnan jatkuvuutta, vaikka tavarantoimittaja joutuisi yllättäen keskeyttämään toimintansa.
Suomessa logistiikka-alan osaamista voi kehittää monipuolisesti useissa oppilaitoksissa. Yksi vaihtoehto on Aalto EE:n ja Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliiton kehittämä Diploma in Global Logistics -koulutusohjelma. Koulutuksessa sukelletaan huolinta- ja logistiikka-alan viimeisimpään tutkimukseen ja kehityskulkuihin. Käsiteltäviin teemoihin lukeutuu muun muassa kestävät tuotantoketjut, logistiikkajärjestelmät ja -analytiikka sekä lineaarinen optimointi.
Anna Haakana