Toimivat liikenne- ja logistiikkapalvelut keskeisiä Suomen menestymiselle

18.04.2024

Nyt keväällä liikenne- ja logistiikkapalveluihin kohdistuneet poliittiset lakot ovat korostetusti tuoneet esille sen, että toimiva ja tehokas liikenne ja logistiikka palvelee koko suomalaista yhteiskuntaa, ja että niiden varassa ovat niin kansalaisten päivittäinen liikkuminen kuin toimivat kuljetukset kuluttajille ja yrityksille.

Liikenteellä ja logistiikalla on merkittävä vaikutus Suomen talouteen. Ne ovat välttämättömiä ihmisten ja tavaroiden liikkumiselle sekä kaupankäynnille, sillä kaikki ihmisten ja yritysten ostamat fyysiset tuotteet tarvitsevat kuljetuspalveluita tuotteiden raaka-aineiden kuljetuksesta lähtien.

Tehokas liikenne ja logistiikka on olennainen osa teollisuuden, kaupan ja palvelualojen yritysten kilpailukykyä globaalissa markkinassa. Hyvin toimivat liikenne- ja logistiikkapalvelut mahdollistavat ihmisten ja tuotteiden nopeat ja kustannustehokkaat kuljetukset. Suomen on tärkeä olla logistisesti saavutettava ja tehokas, sillä muuten yrityksemme eivät pärjää globaalissa kilpailussa.

Liikenne- ja logistiikkapalvelujen parissa työskenteli vuonna 2023 yli 134.000 henkilöä eri tehtävissä, kuten kuljettajina, varastotyöntekijöinä, suunnittelijoina ja hallinnollisissa tehtävissä. Liikenne- ja logistiikkapalveluala tarjoaa työpaikkoja suurelle määrälle ihmisiä, minkä lisäksi logistiikkaan liittyviä työtehtäviä löytyy myös teollisuuden ja kaupan alan yrityksistä.

Liikenne ja logistiikka ovat tärkeä osa Suomen palveluvientiä

Liikenne- ja logistiikkapalvelut ovat myös olennainen osa Suomen ulkomaankaupan palveluvientiä. Palveluviennistä on kyse silloin, silloin, kun suomalainen yritys saa ulkomailta maksun myymästään aineettomasta palvelusta. Rahaa siirtyy yli rajojen, mutta kaupan kohteena ei ole tavara vaan palvelu.

Henkilö- ja tavaraliikenteen kuljetus- ja logistiikkapalvelut: Meri-, lento- raide- ja maantiekuljetusten myynti ulkomaisille yrityksille ja ihmisille. Tämä sisältää tavaroiden ja ihmisten kuljettamisen eri kuljetusmuodoilla sekä niihin liittyvät muut logistiset palvelut kuten esimerkiksi huolinta.

Satamapalvelut: Satamapalvelujen, kuten lastaus-, purku- ja luotsauspalvelujen, terminaalipalvelujen ja laivameklaripalvelujen myynti ulkomaisille laivoille ja yrityksille.

Lentokenttäpalvelut: Lentokenttäpalvelujen, kuten lastaus- ja purkupalveluista, varastointipalveluista ja lentorahtipalveluista ulkomaisille lentoyhtiöille ja yrityksille.

Paltan robottiekonomisti Palbotin mukaan Suomen kuljetuspalveluiden viennin arvo pysyi vuonna 2023 ennallaan ja oli 4,7 miljardia euroa, mikä vastaa noin 15,1 prosenttia Suomen koko palveluviennistä. Vaikka ICT-palveluiden ja muiden digitaalisten ratkaisuiden kaupassa on Suomen palveluviennin osalta suurin kasvupotentiaali, ovat kotimaiset liikenne- ja logistiikkapalvelut edelleen merkittävä osa maamme palveluvientiä ja kansantaloudellista kehitystä. Tärkeätä on pyrkiä varmistamaan, että suomalaiset liikenne- ja logistiikka-alan yritykset pystyvät tarjoamaan palveluitaan kilpailukykyisesti maailman markkinoille, sillä riittävä kotimaisuusaste liikenne- ja logistiikkapalvelujen tarjonnassa on myös olennainen osa Suomen huoltovarmuutta.

Hallitusohjelmassa paljon hyviä liikenne- ja logistiikkakirjauksia, mutta toimeenpano ratkaisee

Liikenteen ja logistiikan osalta pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelma sisältää paljon hyviä kirjauksia, sillä hallitusohjelma vahvistaa liikennelinjauksillaan kasvua, investointeja, työllisyyttä, logistista kilpailukykyä sekä arjen liikenteen sujuvuutta samalla kun liikenteen päästöjä vähennetään. Hallitusohjelmassa luvataan muun muassa toteuttaa lähes kolmen miljardin euron liikenneinvestointiohjelma, edistää Helsinki-Vantaan lentokentän saavutettavuutta käynnistämällä Lentoradan yksityiskohtaisempi suunnittelu ja valmistelemalla hankkeen toteuttamispäätös sekä edistää liikenne- ja logistiikka-alan digitalisaatiota ja automatisaatiota.

Vaikka hallitusohjelman kirjaukset liikenteen ja logistiikan osalta ovat hyvät, vasta kirjausten toimeenpano lopulta ratkaisee. Hallituksen huhtikuun kehysriihen osalta SHLL ja Palta peräänkuuluttivat hallitukselta toimenpiteitä liikenteen osalta erityisesti liikenneinvestointiohjelman edistämiseksi, puhtaan siirtymän turvaamiseksi sekä liikenteen ja logistiikan digitalisaation toteuttamiseksi.

Petri Laitinen
Kirjoittaja on SHLL:n toimitusjohtaja ja Paltan liikenne- ja logistiikkajohtaja.
Kirjoitus on julkaistu alun perin Paltan sivuilla 4.4.2024.