B-ajokortin massarajan nostaminen: matalalla roikkuva hedelmä maamme hallitukselle logistiikan kilpailukyvyn ja päästövähennysten edistämiseksi
12.11.2024
Viisi elinkeinoelämän järjestöä, mukaan lukien Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto, ovat toukokuussa 2024 esittäneet liikenne- ja viestintäministeriölle ajokorttisääntelyn muutosta, mikä mahdollistaisi kokonaismassaltaan enintään 4 250 kg:n kaasu-, sähkö- ja vetykäyttöisten kuorma-autojen kuljettamisen B-ajokortilla. Muutos edistäisi liikenne- ja logistiikka-alan puhdasta siirtymää sekä lievittäisi jakeluautojen kuljettajapulaa ilman lisäkustannuksia valtiontaloudelle. Suomessa muutos tulee joka tapauksessa voimaan ennen pitkään vireillä olevan EU:n ajokorttidirektiivin muutoksen kautta.
Suomessa B-ajokortti oikeuttaa nykyään kuljettamaan enintään 3,5 tonnin ajoneuvoa – tätä raskaampien ajoneuvojen kuljettaminen edellyttää C-korttia ja erillistä koulutuksen kautta hankittua ammattipätevyyttä. Kevyiden sähkö- ja kaasukäyttöisten tavara-autojen kokonaismassa kasvaa akkujen tai kaasusäiliöiden takia usein yli 3,5 tonnin tai vaihtoehtoisesti ajoneuvojen rahtikapasiteettia joudutaan rajoittamaan, jotta pysytään alle edellä mainitun painorajan.
Useissa Euroopan maissa, kuten esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa, tilanne on erilainen. Niissä on kansallisella päätöksellä otettu käyttöön nykyisen EU:n ajokorttidirektiivin sallima B-kortin ajo-oikeuden laajentaminen sähkö-, kaasu- ja vetykäyttöisiin kevytkuorma-autoihin, joiden massa on enintään 4 250 kg.
Eri maissa jo käyttöön otettuja kansallisia poikkeuksia on seurattu tarkasti, eikä muutosten ole havaittu heikentävän liikenneturvallisuutta. EU-komission 1.3.2023 antamassa ajokorttidirektiivin uudistamista koskevassa lakiesityksessä B-ajokortin massapoikkeusta on esitetty koko EU:ta koskevaksi säädökseksi. Ajokorttidirektiivin käsittely jatkuu nykyisellä EU:n parlamenttikaudella, ja direktiivin kansalliseen voimaantuloon kuluu vielä varovaisestikin arvioiden noin 2,5 vuotta. Suomessa tuo monien EU-maiden jo käyttöön ottama muutos tulee voimaan siis viimeistään EU-direktiivin velvoittamana.
B-ajokortin massarajan nostaminen edistäisi puhtaampia jakelukuljetuksia
Massarajan nostaminen avaisi tietä vaihtoehtoisten polttoaineiden yleistymiselle logistiikassa, sillä tällä hetkellä monet yritykset joutuvat valitsemaan kevyeksi tavara-autoksi samasta kantavuusluokasta polttomoottorikäyttöisen pakettiauton sähkö- tai kaasukäyttöisen kevyen kuorma-auton sijasta. Markkinoilla nyt olevien täyssähköisten pakettiautojen lastikantavuus on keskimäärin lähes 400 kg alempi kuin keskimääräisen dieselpakettiauton, jotta ajoneuvo on saatu mahtumaan pakettiauton kokoluokkaan. B-kortin massaraja on heikentänyt kuljetusyritysten mahdollisuuksia investoida vähäpäästöiseen teknologiaan jakeluautojen kalustokokoluokassa, vaikka halua ja tarvetta olisi.
Muutos helpottaisi lisäksi kuljettajapulaa jakeluliikenteessä. B-kortillisten kuljettajien määrä on huomattavasti suurempi kuin niiden kuljettajien, joilta löytyy C-kortti ja ammattipätevyys.
Kustannusneutraali muutos valtiolle
Järjestöjen esittämä ajokorttisääntelyn muutos ei lisää valtiontalouden kuluja ja sen hyödyt ovat moninaisia. Yrityksillä olisi paremmat mahdollisuudet vähentää kuljetustensa päästöjä ja, B-kortillisille kuljettajille löytyisi enemmän työmahdollisuuksia.
B-ajokortin massapoikkeus tukisi myös jakeluautokannan käyttövoimamurrosta. Suuri osa markkinoilla olevista sähköpakettiautoista olisi rakennettavissa kantavuudeltaan suuremmaksi jakelukuorma-autoksi, mutta massarajoitusten vuoksi näin ei tehdä. B-ajokortin massamuutos vauhdittaisi vaihtoehtoisten polttoaineiden, kuten sähkön ja kaasun, käyttöönottoa ja vähentäisi Suomen riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.
Suomessa on tarve nopeuttaa liikenteen puhdasta siirtymää, mitä B-ajokortin ajo-oikeuden laajentaminen tukisi. Se auttaisi kannustaisi yrityksiä investoimaan vähäpäästöiseen teknologiaan, lievittäisi kuljettajapulaa ja edistäisi ympäristöystävällisten kuljetusten yleistymistä. Tämä sääntelyn mahdollistama muutos on jo käytössä monissa Euroopan maissa, ja sen tuomat edut – ilman kustannuksia valtiolle – ovat selkeät. Järjestöjen esittämä muutos on maan hallitukselle matalalla roikkuva hedelmä Suomen logistiikan kilpailukyvyn ja päästövähennysten edistämiseksi. Nyt tarvitaan liikenne- ja viestintäministeriltä päätöksiä asian edistämiseksi.
Petri Laitinen
Kirjoittaja on SHLL:n toimitusjohtaja ja Paltan liikenne- ja logistiikkajohtaja.