SHLL:n liikenne- ja logistiikkaterveiset Säätytalolle: Suomen liikenteellinen ja logistinen saavutettavuus ja kilpailukyky varmistettava päästöjä vähennettäessä

12.05.2023 | Kirjoittanut Petri Laitinen

Sujuva, tehokas ja vähähiilinen liikenne ja logistiikka on Suomen tärkeä kilpailuetu, mikä tulee varmistaa Säätytalolla käynnissä olevissa hallitusneuvotteluissa SHLL:n toimitusjohtaja ja Paltan liikenne- ja logistiikkajohtaja Petri Laitinen sanoo.

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi liikenteeseen ja logistiikkaan kohdistuu globaalisti nyt ja tulevina vuosikymmeninä valtava muutostarve niiden aiheuttamien kasvihuonepäästöjen pienentämiseksi. Vähähiiliseen liikenteeseen siirtyminen tulee lähivuosina aiheuttamaan kustannusten merkittää kasvua ja suuria kilpailukykyhaasteita liikenteelle ja logistiikalle.

Neuvottelijoiden on hyvä kuitenkin muistaa, että liikenne ja logistiikka palvelevat koko suomalaista yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää. Niiden varassa ovat niin kansalaisten päivittäinen liikkuminen kuin toimivat kuljetukset kuluttajille ja yrityksille.

Säätytalolla kokoontuneilla neuvottelijoilla ei varmasti ole pulaa eri toimijoiden tekemistä hallitusohjelmakirjausehdotuksista. Neuvottelijoiden on hyvä kuitenkin muistaa, että liikenne ja logistiikka palvelevat koko suomalaista yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää. Niiden varassa ovat niin kansalaisten päivittäinen liikkuminen kuin toimivat kuljetukset kuluttajille ja yrityksille.

SHLL ja Palta tukevat tavoitetta hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 mennessä ja sitä, että kansallinen visio hiilettömästä liikenteestä saavutetaan vuoteen 2045 mennessä. Päästövähennykset tulee toteuttaa siten, että liikenteen ja logistiikan kokonaismaksurasitetta ei Suomessa nosteta entisestään uusilla ja puhtaasti kansallisiin päätöksiin perustuvilla veroilla tai maksuilla, sillä kansalaisten ja yritysten kokonaismaksurasite on Suomessa korkea. EU:n Fit for 55-energia- ja ilmastopaketin liikennettä koskevien tuoreiden säädösten kautta liikenteen ja logistiikan kustannukset tulevat Suomessa myös nousemaan merkittävästi joka tapauksessa.

Liikenteen verotuksella ja maksuilla on myös erittäin merkittävä vaikutus suomalaisyritysten globaaliin kilpailukykyyn ja menestymiseen maailmalla. Maamme syrjäisen sijainnin, pitkien sisäisten välimatkojen sekä arktisen ilmaston takia tehokas ja kilpailukykyinen logistiikka ja liikenneinfra on Suomelle vielä ratkaisevampaa kuin esimerkiksi keskeisille kilpailijamaillemme Ruotsille ja Saksalle. Suomen logistista saavutettavuutta myös heikentää merkittävästi Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan vastaan, mikä tulee myös huomioida maamme logistisen huoltovarmuuden turvaamisessa.

Liikenteen ja logistiikan osalta tulevassa hallitusohjelmassa tulee löytää keinot liikenteen ja logistiikan vero- ja maksutason pitämiseen kilpailukykyisellä tasolla samalla kun maamme logistinen saavutettavuus varmistetaan ja liikenteeltä tarvittavat päästövähennykset saavutetaan

Liikenteen ja logistiikan osalta tulevassa hallitusohjelmassa tulee siis löytää keinot liikenteen ja logistiikan vero- ja maksutason pitämiseen kilpailukykyisellä tasolla samalla kun maamme logistinen saavutettavuus varmistetaan ja liikenteeltä tarvittavat päästövähennykset saavutetaan. SHLL:n keskeisimmät liikenne- ja logistiikkaa koskevat kirjausehdotukset Säätytalolla kokoontuville hallitusohjelmaneuvottelijoille ovat, että:

Laaditaan kansallinen strateginen toimenpideohjelma Suomen liikenteellisen ja logistisen saavutettavuuden, huoltovarmuuden ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi

• Varmistetaan, että päästöjä vähennettäessä yritysten liikenteeseen ja logistiikkaan kohdistuvat verot ja maksut ovat kilpailukykyisiä globaalissa ympäristössä toimivilla yrityksille. Kustannuksia nostavia ja puhtaasti kansallisia lisäpäästövähennystoimia ei oteta käyttöön.
• Tasataan kansallisesta ilmastopolitiikasta johtuvaa liikennesektoriin kohdistuvaa kustannuspainetta siten, että muut taakanjakosektoriin kuuluvat alat osallistuvat päästövähennysten toteuttamiseen nykyistä vahvemmin. Mahdollistetaan taakanjakosektorin sisällä kustannustehokkuuteen perustuvat joustot sektorille kuuluvien eri toimialojen välillä.
• Vahvistetaan Suomen ulkomaankaupan vaihtoehtoisia reittejä huoltovarmuuden kehittämiseksi.
• Tuetaan Suomen saavutettavuutta ja edistetään Helsinki-Vantaan lentokentän HUB-asemaa, niin matkustaja- kuin rahtiliikenteen solmukohtana. Pitkän aikavälin pääradan lisäkapasiteetti-investoinnit suunnitellaan lentoratavaihtoehtona, mikä parantaa koko Suomen raideliikenteen toimivuutta ja maakuntien yhteyksiä maailmalle.

Varmistetaan toimintavarma ja tehokas liikenneverkko

• Nostetaan liikenneinfran perusväylänpidon rahoitus vuodesta 2023 lukien 1500 miljoonaan euroon vuodessa ja investointirahoitus 600 miljoonaan euroon vuodessa. Sidotaan rahoituksen taso kustannuskehitykseen indeksiehdoin.

Jatketaan liikenteen ja logistiikan vihreää siirtymää Suomen kilpailukyky turvaten

• Laaditaan hallituskauden alussa arvio EU:n tieliikenteen päästökaupan käyttöönoton vaikutuksista Suomessa. Jos järjestelmä otetaan Suomessa käyttöön, alennetaan kansallisia veroja vastaavasti, jotta liikenteen päästöihin ei kohdistu monikertaisia maksuja.
• Jatketaan vähäpäästöisen liikenteen vauhdittamista raskaalle liikenteelle ja henkilöliikenteelle suunnatuilla hankintatuilla, jotta ajoneuvokanta uudistuu sekä käyttövoimamurros ja lataus- ja jakeluinvestoinnit nopeutuvat. Laajennetaan raskaassa liikenteessä hankintatuet kattamaan kaikki puhtaat käyttövoimat ml. vety.
• Optimoidaan raskaalle liikenteelle lataus- ja jakeluinfra logistiikkaketjuihin sopiviksi ja tarjotaan se etupainotteisesti tukien ja kannusteiden avulla, jotta yritykset rohkaistuvat investoimaan uuden kaluston käyttöön logistiikassa.
• Varmistetaan kotimaantieliikenteessä jakeluvelvoitteen (34 %) kustannustehokas täyttö. Kevennetään jakeluvelvoitteen kustannusvaikutuksia edistämällä sen kustannustehokasta täyttöä eri raaka-aineista valmistetuilla uusiutuvilla polttoaineilla, kuten biokaasulla, biopolttonesteillä, sähköpolttoaineilla ja vedyllä. Sisällytetään julkisten latauspisteiden ja varikoiden liikennesähkö jakeluvelvoitteen piiriin siten, että se edistää velvoitteen täyttöä edullisemmin kustannuksin ja vähentää päästöjä nopeuttamalla liikenteen sähköistymistä.
• Jatketaan rataverkon sähköistämistä sekä toteutetaan nykyiseen raideverkkoon kohdistettavia täsmäinvestointeja, mitkä tukevat siirtymää teiltä vähähiiliseen raideliikenteeseen henkilö- ja tavaraliikenteessä.

Kokoomus, perussuomalaiset, ruotsalainen kansanpuolue ja kristillisdemokraatit käyvät seuraavat viikot Säätytalolla hallitusohjelma­neuvotteluja yhdessätoista reformipöydässä, joilla on yhteensä 18 alajaostoa.

Liikennettä ja logistiikkaa koskevia asioita käsitellään ainakin reformipöydässä 5. Kasvun kaava ja sen alajaostossa 5.1 Rakennettu ympäristö sekä reformipöydässä 6. Puhtaan energian Suomi ja sen alajaostossa 6.1 Ilmastopolitiikka. Liikenneverkon kunnossapitoa ja kehittämistä sekä liikenteen päästöjen vähentämistä käsitellään siis eri pöydissä. Toivon, että koordinaatio pöytien välillä välillä sujuu hyvin hallitusohjelmaa kasattaessa, sillä toimintavarma, tehokas ja kattava liikenneverkko on keskeinen osatekijä liikenteen ja logistiikan päästöjen vähentämisessä, mutta myös toimivan yhteiskunnan sekä toivotun talouskasvun perustekijä.

Petri Laitinen
Kirjoittaja on SHLL:n toimitusjohtaja ja Paltan liikenne- ja logistiikkajohtaja.
Kirjoitus on julkaistu alun perin Paltan sivuilla.