Päästölaskenta ja -raportointi nähdään yrityksissä kriittisen tärkeänä, mutta keinot siihen eivät ole selvät

01.09.2022 | Kirjoittanut Hanna Rotinen

Logistiikkasektorin aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat merkittävät ja niiden negatiiviset vaikutukset maapallon tilaan ovat kiistattomat. Huolinta- ja logistiikka-alan yritykset kokevat sidosryhmiltään painetta vähentää aiheuttamiaan päästöjä ja etenkin yrityskulttuurissa vallitseva ymmärrys ja huoli ilmaston nopeasti huononevasta tilasta ajaa yrityksiä eteenpäin hiilijohtamisessa. Päästöjen vähennystarve on EU:n ja etenkin Suomen päästövähennystavoitteiden mukaan kunnianhimoinen ja monet yritykset ovat asettaneet tuleville vuosille tavoitteita hiilineutraaliudesta.

Keväällä 2022 tehty pro gradu -tutkimus suomalaisten huolinta- ja logistiikka-alan yritysten metodeista laskea ja raportoida hiilidioksidipäästöjä paljastaa, että yritykset kokevat hiilijohtamisen olevan todella tärkeää sekä koko toimialalle että yksittäiselle yritykselle. Metodit yritysten hiilijohtamiseen ovat suurilta osin alkuvaiheessa, eikä vakiintuneita käytäntöjä ole juuri ehtinyt syntyä. Gradussa haastateltujen yritysten yleisimmät käytännöt pohjautuivat tällä hetkellä osittain kolmeen eri metodiin, GHG protokollaan, EN 16258-standardiin sekä GLEC-viitekehykseen.

Ongelmaksi muodostuu yritysten päästöjen hankala vertailtavuus. Vertailu on vaikeaa eri yritysten välillä päästölaskentakeinojen erilaisuuden sekä niiden jatkuvan ja nopean kehityksen vuoksi. Samasta syystä yksittäisen yrityksen voi olla hankala vertailla omaa päästökehitystään. Se mitä on laskettu vuosi sitten, voi olla sellaisenaan vertailukelvotonta tänään. Vertailuvuoden eli niin kutsutun baselinen päästöjen laskeminen on usein työläs alku hiilijohtamisessa, mutta yritysten on syytä tehdä se perusteellisesti. Tietojen kerääminen omasta toiminnasta on vielä työläydestään huolimatta suhteellisen helppoa, mutta koko arvoketjun päästöihin siirryttäessä tilanne hankaloituu. Alihankkijoita ja yhteistyökumppaneita voi olla lukuisia. Mikäli arvoketjun yritykset ovat laskeneet päästöjään vertailukelvottomilla tavoilla tai jättäneet päästöt kokonaan laskematta, syntyy ongelmia. Yhteistyötä arvoketjun yritysten kesken tulisi lisätä, jotta päästölaskennan ja raportoinnin toimintatapoja saataisiin yhtenäistettyä. Suurempien yritysten vastuullisuushenkilöt- tai tiimit hyötyisivät toistensa hiilijohtamisopeista ja prosessit helpottuisivat, kun jaetun tiedon myötä hiilijohtamiskäytännöt olisivat yhtenevämpiä.

Huolinta- ja logistiikka-ala voisi osaltaan helpottaa yritysten painetta järjestämällä lisää matalan kynnyksen koulutuksia ja seminaareja. Näitä koulutuksia on ollut jo esimerkiksi Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliiton kautta, mutta niille on jatkuvaa tarvetta. Koska yritykset ovat kokojensa ja siten resurssiensa puolesta eri vaiheissa hiilijohtamisen osalta, yleisesti kaikille suunnatut tapahtumat eivät riitä vaan koulutuksia olisi hyvä kohdentaa tarkemmin eri vaiheissa olevien yritysten tarpeiden mukaan. Tämän kaltaiset tapahtumat tarjoaisivat myös yritysten edustajille hyvän mahdollisuuden tavata toisiaan ja jakaa omaa osaamistaan.

Alan yritysten on syytä panostaa päästölaskentaan ja raportointiin, sillä vaatimukset vastuullisuusraportointiin ovat kiristymässä lähivuosina EU:n toimesta. Vaikka raportointivelvollisuus ei vielä suoraan pienimpiä yrityksiä koskisikaan on selvää, että vastuullisesti toimiva yritys on houkuttelevampi työnantaja- ja kumppaniehdokas uuden sukupolven ympäristötietoisille työntekijöille, asiakkaille sekä yhteistyökumppaneille. Kilpailuetua hiilijohtamiseen panostaville yrityksille luovat myös syntyneet uudet keinot kerätä ja käsitellä päästödataa.

Hanna Rotinen

Kirjoittaja on tehnyt pro gradu -tutkimuksen Methods for Calculating and Reporting of Carbon Dioxide Emissions in Finnish Logistics Companies (linkki graduun, kun blogi verkkosivuille)
Uutinen gradusta