Liikenneinfra vaatii jatkuvaa huolenpitoa ja kehittämistä

31.10.2022 | Kirjoittanut Anna Haakana

Suomen liikenneväylien kunto on heikko ja heikkenee edelleen huomattavaa vauhtia. Liikenneverkon perusväylänpidon määrärahoitusta on pysyvästi nostettava sille tasolle, mikä mahdollistaa verkkoon kohdistuvan korjausvelan pienentämisen. Lisäksi liikenneinfran kehittämiskohteissa tulisi huomioida tavaralogistiikan tarpeet sekä Suomen ulkomaankaupan tarvitsemat yhteydet, bloggaa Anna Haakana.

Liikenneinfraan kohdistuva korjausvelka on jatkanut kiihtyvää kasvuaan alhaisemman rahoitustason ja voimakkaasti nousseen kustannustason johdosta. Tällä hetkellä puhutaan jo yli 2,5 miljardin euron korjausvelasta Suomen väyläverkostolle. Perusväylänpidon rahoitus vuodelle 2023 on noin 1,3 miljardia euroa, joka on yli 100 miljoonaa euroa vähemmän kuin keskimäärin kuluvalla hallituskaudella. Kun huomioidaan kustannustason nousu ja inflaatiokehitys, johtaa tämä rahoitustaso korjausvelan kasvuun myös ensi vuonna. Tarpeisiin nähden liian pieni rahamäärä vaikuttaa suoraan väyliin. Huonokuntoisten teiden määrä tulee kasvamaan noin tuhannella kilometrillä. Kesäkuussa koko valtion väyläverkon korjausvelasta noin 54 % kohdistui tieverkolle. Myös rautateillä korjausvelka lisääntyy. Pitkien etäisyyksien maassa liikkenneverkon jatkuvasti kasvava korjausvelka on kestämätön kehityssuunta.

Vaikka liikenneinfran korjausvelka on ollut jo pitkään tiedossa ja tunnustettu ongelma Suomen elinkeinoelämän kilpailukyvyn näkökulmasta, on valitettavaa, että viime budjettiriihessä liikenteelle ensi vuodeksi suunnattu rahoitus jäi riittämättömäksi. SHLL:n, kuten monen muukin elinkeinoelämää edustavan tahon mukaan, liikenneinfran rahoitus tulisi nostaa infran perustarpeiden mukaiselle kestävälle tasolle, mikä olisi vuonna 2023 tarkoittanut 1,4 miljardia euroa perusväylänpitoon ja vähintään 600 miljoonaa euroa liikenneinfran kehittämisinvestointeihin.

Toimiva liikennejärjestelmä on yhteiskunnan toimintaedellytysten kannalta olennainen. Nykyinen rahoitustaso on kuitenkin riittämätön. Se vaikuttaa liikenteen turvallisuuteen ja sujuvuuteen sekä yritysten kilpailukykyyn. Rapistuva liikenneinfra on pahimmillaan kasvun este, joka vaikuttaa teollisuuden toimintaedellytyksiin, mutta myös lopulta Suomen kilpailukykyyn. Huolinta- ja logistiikkayrityksille kansallisten yhteyksien toimiminen on kriittistä. Liikenneväylien kunnolla on keskeinen merkitys yritysten logistiikan sujuvuuteen ja häiriöttömyyteen. Toimivat liikenneväylät ovat yksi osa kilpailuympäristöä, kun mietitään esimerkiksi investointeja.

Kasvava korjausvelka hidastaa myös ilmastonmuutoksen torjuntaa. Huonokuntoiset tiet ja radat pidentävät kuljetusaikoja, kustannuksia, mutta myös päästöjä. Korjausvelka näyttäytyy arjessa konkreettisesti esimerkiksi painorajoituksina teillä ja silloilla, mitkä johtavat kiertoreitteihin ja pidempiin ajosuoritteisiin.

Valtioneuvoston tuoreessa tulevaisuuskatsauksessa tunnistetaan toimivan liikennejärjestelmän tärkeys. Katsauksessa todetaan, että liikennejärjestelmän pitkäjänteisellä kehittämisellä vastataan ihmisten ja elinkeinoelämän liikkumis- ja kuljettamistarpeisiin ja kestävän kehityksen tavoitteisiin. Kaikki puolueet olivat aiemmin sitoutuneet perusväylänpidon rahoitukseen vuoteen 2032 ulottuvassa Liikenne12 -suunnitelmassa, mutta tämä parlamentaarinen tahto on nyt unohdettu. Nyt olisi tärkeää, että tämä tahto löydettäisiin uudelleen ja pitäisimme nykyisestä infrasta huolta panostamalla siihen riittävästi. Näin turvataan Suomen kilpailukykyä, mutta hillitään ilmastonmuutosta.

Anna Haakana
Elinkeinopoliittinen asiantuntija