EU:n tieliikenteen liikkuvuuspaketin haastavat säädökset voimaan – tiedossa Suomen kansainvälisiin kuljetuksiin viiveitä ja lisäkustannuksia

04.02.2022 | Kirjoittanut Petri Laitinen

Joulukuussa 2018 EU:ssa hyväksyttiin pitkien ja monivaiheisten neuvottelujen jälkeen tieliikenteen liikkuvuuspaketti (Mobility Package), jossa sovittiin merkittävistä muutoksista tieliikenteen sosiaali- ja markkinasäännöksiin EU:ssa. Neuvotteluissa asetelma oli monessa kohtaa ns. vanhat jäsenmaat (länsi) versus ns. uudet jäsenmaat (itä) ja Suomi taiteili tilanteen mukaan siinä keskellä kuulumatta kumpaakaan neuvottelublokkiin.

Hyväksytty liikennepaketti koostui useista eri säädösmuutoksista, joista osaa alettiin soveltamaan jo viime vuonna, mutta neuvotteluissa eniten kiistaa aiheuttaneita säädösmuutoksia (lähetettyjen työntekijöiden direktiivin soveltaminen kuljetuksiin ja kabotaasimääräykset) aletaan soveltamaan EU:ssa nyt helmikuussa 2022. Suomen ulkomaan vientikuljetuksille uudet helmikuussa voimaan astuvat muutokset aiheuttavat lisäkustannuksia ja todennäköisesti viiveitä kuljetusten toteuttamisessa.  

Uusien säädösten monimutkaisuus, tulkinnallisuus ja byrokratia aiheuttaa päävaivaa EU:n logistiikka-alalle 

EU:n tieliikenteen liikkuvuuspaketin tavoitteena on yhdenmukaistaa raskaan tieliikenteen sosiaali- ja markkinalainsäädäntöä, edistää kuljetusalan reilua ja tasapuolista kilpailua sekä parantaa valvontaviranomaisten toimintaedellytyksiä ja liikenneturvallisuutta. Hyviä ja kannatettavia tavoitteita ilman muuta. Liikkuvuuspaketin määräykset tulevat parantamaan maatieliikennealan työntekijöiden ja alihankkijoiden palveluksessa olevien työntekijöiden työolosuhteita ja työtehtävien palkkausperusteita, mikä johtaa varmasti EU:ssa tasapuolisempiin työolosuhteisiin eri maiden kuljettajien kesken ja leikkaa pahimmat epäkohdat kuljettajien palkkausperusteiden ja sosiaalilainsäädännön huomiotta jättämisessä. 

Liikkuvuuspaketin määräysten soveltaminen aiheuttaa tällä hetkellä runsaasti päänvaivaa kuljetuksia organisoiville huolintayrityksille sekä kuljetusyrityksille, joiden palkkakuskit toteuttavat varsinaiset kuljetusajot. Liikkuvuuspaketti tuo mukanaan mm seuraavat muutokset ja vaikutukset: 

• Kabotaasiin ja cross-trade-liikenteeseen (kolmansien maiden välinen tieliikenne) sovelletaan jatkossa lähetettyjen työntekijöiden direktiiviä, mikä johtaa väistämättä kuljettajien palkankorotuksiin. Kabotaasiliikennettä ja cross-trade-liikennettä harjoittavien itäisistä EU-maista tulevien kuljettajien palkkojen on vastattava kuljetusalan normaalia palkkatasoa niissä maissa, joissa kyseiset kuljettajat suorittavat kabotaasi- tai cross-trade-liikennettä. 
• Kuljetusyrityksillä on pakollinen velvoite raportoida etukäteen kaikista lähetyistä kuljettajista Euroopan unionin ylläpitämään sähköiseen IMI-järjestelmään ja varmistaa, että kuljettajalla on esittää lähettämisilmoitus valvovalle viranomaiselle tehtävissä tienvarsivalvonnassa. Haasteen soveltamisessa on se, ettei kaikissa jäsenmaissa vielä ole valmiuksia järjestelmän käyttöönotolle ja sen kautta tehtävälle valvonnalle. Lähettämistilanteissa liikennöitsijän on muun muassa ilmoitettava toimeksiannon alkamis- ja päättymispäivämäärä kussakin maassa. 
• Pakollinen 4 päivän jäähdyttelyjakso (cooling-off) viimeisen sallitun kabotaasikuljetuksen jälkeen ennen samassa EU-maassa suoritettavaa kabotaasikuljetusta. Uusi 21.2.2022 voimaan tuleva määräys rajoittaa kuljetuskaluston ja kuljettajien joustavaa tarjontaa ja käyttöä kabotaasiliikenteessä.  
• Pakollinen 8 viikon välein suoritettava velvollisuus palauttaa kuljetuksissa käytettävä ajoneuvo rekisteröintimaan asemapaikkaan. Tämä vaikuttaa kielteisesti tarjolla olevaan kuljetuskapasiteettiin ja johtaa todennäköisesti kustannusten nousuun, koska useimmat ajoneuvot voivat joutua ajamaan tyhjänä pitkiäkin matkoja, ellei sopivaa lastia löydy pakolliselle paluumatkalle ajoneuvon rekisteröityyn asemapaikkaan.   

Vaikka liikkuvuuspaketilla pyrittiinkin yhdenmukaistamaan raskaan tieliikenteen markkinalainsäädäntöä EU:ssa, tällä hetkellä tilanne on kaukana siitä. Moni uusi säädös on edelleen tulkinnanvarainen ja EU komissiolta edelleen odotetaan selventäviä tulkintaohjeita useampaan avoinna olevaan kysymykseen ja harmittavasti eräissä jo annetuissa ohjeissa komissio toteaa, että jokainen jäsenmaa voi säätää tietyistä käytännön kannalta tärkeistä asioista haluamallaan tavalla. Esimerkiksi se, että miten välilastaukset tai -purut tulkitaan kabotaasimääräysten osalta, tuntuu ainakin toistaiseksi jäävän kunkin jäsenvaltion itse määriteltäväksi. Myös se, miten yhdistettyjen kuljetusten kabotaasimääräyksiä sovelletaan eri jäsenmaissa, on jäsenvaltioiden itse päätettävissä. 

Liikkuvuuspaketin voimaantulo hankalaan saumaan 

Huolintaliikkeille ja kuljetusyrityksille säännöstön voimaantulo osuu hankalaan ajankohtaan, kun koronapandemia on pistänyt globaalit toimitusketjut ahtaalle, niin maalla, merellä kuin ilmassa. EU-alueella inflaatio laukkaa tällä hetkellä yli viidessä prosentissa, mikä on näkynyt myös logistiikkaketjussa kohonneina polttoaineiden ja muiden toimintakulujen nousuna. EU:n jo pitemmän aikaa on kärsinyt kuljettaja- ja kapasiteettipulasta, mikä on johtanut myös maatiekuljetusten kustannusten nousuun. Tähän kun laittaa vielä päälle EU:n liikkuvuuspaketista seuraavat muutokset, niin tiedossa on lisää kapasiteettiongelmia, kuljetusjärjestelyjen tarvetta, millä on epäilemättä vaikutusta kuljetuskustannuksiin. Kansainvälisiin toimitusketjuihin tulee nyt keväällä lisää haasteita. Kevät näyttää kuinka logistiikka-ala ne pystyy taklaamaan. 

Kirjoittaja on SHLL:n toimitusjohtaja