Logistiikka-alalla tavoitteena markkinaehtoisuuteen ja sopimusvapauteen perustuvat digitaaliset toimitusketjut

27.04.2021 | Kirjoittanut Anna Haakana

Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto, Palvelualojen työnantajat Palta sekä Logistiikkayritysten Liitto tekivät kyselyn, jossa liitot selvittivät logistiikka-alalla toimivien jäsentensä näkemyksiä digitaalisesta tiedonjaosta. Yhdessä liittojen jäsenyritykset vastaavat valtaosasta Suomen ulkomaan- ja kotimaan kuljetusten logistiikkapalveluratkaisuja.

Yritysten viesti kyselyssä oli selvä: tiedonvaihtoa tulee edistää ennen kaikkea yrityslähtöisesti kehittämällä tiedonvaihtoon kaupallisia liiketoimintamalleja ja yhteisiä standardeja. Sen sijaan kotimainen sääntely ei saa kannatusta.

Harmonisoinnin ja standardisoinnin tarve digitaalisissa toimitusketjuissa on keskeisessä roolissa. Tätä pitää kuitenkin tehdä vähintään EU-tasolla, mutta vielä mieluummin globaalisti. Jo tällä hetkellä suuri osa Suomessa tehtävistä tavarankuljetuksista on kansainvälisiä eivätkä tämän takia kansalliset ratkaisut toimi. Itse asiassa kansallisen lisävaatimuksen tuonti olisi heikennys toimitusketjuun ja pahimmillaan heikennys Suomen kilpailukykyyn.

Liikesalaisuuksia ja turvallisuutta kunnioittaen

Kyselyllä selvitimme myös, mitä tietoa logistiikkapalveluyritykset olisivat valmiita jakamaan digitaalisesti ja kenelle logistiikka-alan digitalisoitumisen eteenpäin viemiseksi. Valtaosa vastaajista suhtautui myönteisesti alla olevien tietojen jakamiseen, jos muutkin jakavat samat tiedot:

• toimipisteiden sijainti- ja aukioloaikatiedot,
• lähetyksen statustapahtumat tai sijaintitiedot
• lähetyksen arvioitu saapumisaika sekä
• saatavilla olevat kuljetuksenpalvelutuotteet kullekin välille ja aikataululle.

Kysely osoitti kuitenkin selvästi, että logistiikkapalvelualan yritykset eivät ole halukkaita jakamaan sellaista tietoa, mikä liittyy kuljetusasiakkaaseen tai tämän tietoihin. Kyseisten tietojen katsotaan olevan liikesalaisuuksia, joita logistiikkapalveluyritykset ovat valmiit antamaan digitaalisesti kuljetusketjussa vain ja ainoastaan niille, joille se on ehdottaman välttämätöntä kuljetustoimeksiannon toteuttamiseksi. Kaiken kaikkiaan logistiikkapalvelualan yritykset ovat pääsääntöisesti valmiita jakamaan tietoa kuljetusasiakkaalle ja kumppaniyrityksilleen eivätkä esimerkiksi valtiolliselle toimijalle.

On hyvä huomata, että vaikka esimerkiksi ajoneuvon täyttöaste ei välttämättä näytä toimitusketjuun liittyvältä liikesalaisuudelta, niin kyseinen tieto voi olla logistiikka-alalla toimivien ja toimialan pelisäännöt paremmin tuntevien logistiikkayritysten näkökulmasta hyvinkin keskeinen hinnoitteluun vaikuttava tieto. Muun muassa tästä syystä logistiikkadatan jakamispohdinnoissa on logistiikka-alan yrityksiä kuunneltava herkällä korvalla.

Lisäksi tavarakuljetuksiin liittyvässä tiedossa on paljon logistiikkayritysten liikesalaisuuksia ja myös heidän asiakkaidensa luottamuksellista tietoa. On myös paljon kuljetuksia (vaaralliset aineet, lääkkeet, rokotteet, kallisarvoiset tuotteet), joiden kuljetukset ovat rikollisia kiinnostavia ja siten niistä tietoa tulee jakaa hyvin rajoitetusti.

Uudet innovaatiot syntyvät yrityksissä

Tavoitteena logistiikkapalvelualalla ovat läpinäkyvät digitaaliset toimitusketjut, jotka perustustuvat markkinaehtoisuuteen ja sopimusvapauteen. Yritysten välinen yhteistyö onnistuu, jos siitä syntyy aitoa ja todellista hyötyä yhteistyöhön osallistuville. Viranomaisten tehtävänä on poistaa lainsäädännön esteet logistiikan digitalisaatiolta.

Uudet digitalisaatioon liittyvät innovaatiot syntyvät kaikkein yleisimmin yrityksissä. Yrityksiä tulisi tukea yritysten ja viranomaisten välisten digipilottien ja kokeilujen käynnistämisessä. Keskeistä on, että viranomaiset ja myös liitot varmistavat sen, että logistiikka-alan yritykset saadaan mukaan hankkeisiin. Lisäksi olisi olennaista, että näitä hankkeita toteutetaan toimialan näkemykset huomioiden.

Anna Haakana
Elinkeinopoliittinen asiantuntija