Tulli panostaa yhteistyöhön

13.06.2023

Suomen Tullin arjessa EU:n Venäjälle ja Valko-Venäjälle määräämät pakotteet ovat näkyneet vahvasti jo reilun vuoden ajan. Samalla Tulli on panostanut asiakasyhteistyöhön ja tuleviin muutoksiin, kuten hiilirajamekanismiin.

EU:n Venäjälle määräämät vienti- ja tuontipakotteet ovat olleet kattavia. Jokainen uusi pakotepaketti on osaltaan laajentanut pakotevalvontaa ja vahvistanut aikaisempien pakettien tahtotilaa. Seuraavaksi on odotettavissa yhdestoista pakotepaketti. Tullilla on Suomessa vastuu pakotteiden valvomisesta.

- Tulli ja Tullin asiakaskunta ovat selvinneet hyvin monimutkaisten ja tulkinnanvaraisten pakotesäännösten viidakossa, kommentoi Tullin pääjohtaja Hannu Mäkinen.

Pandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan muuttivat tuntuvasti logistiikka-alan toimintaympäristöä. Suomen kannalta kansainvälinen saavutettavuus on heikentynyt Venäjän hyökkäyssodan myötä. Myös EU:n Venäjälle asettamat pakotteet ovat vaikuttaneet tavaravirtoihin ja ulkomaankauppaan huomattavasti. Tavaraliikenne Suomen itärajalla on vähentynyt merkittävästi pakotteiden myötä. Suomen ulkomaankaupan määrästä kulkee nykyään 95 prosenttia meritse. Venäjänkauppaa käyvien yrityksien määrä on vähentynyt selvästi.

Mäkinen kertoo, että tullivalvonnan tarve on lisääntynyt vienti- ja tuontipakotteiden laajuuden vuoksi. Tullille tämä on tarkoittanut esimerkiksi valvontaresurssien suuntaamista pakotteiden vaatimalla tavalla, mikä on Tullin muusta työstä pois. Pakotteiden valvonta työllistää toimipaikoilla. Lisäksi Tullissa mahdollisia poikkeamia seulotaan riskianalyysin avulla mm. tulli-ilmoituksista ja tuotetaan tilastotietoa ulkomaankaupan muutoksista. Tulli on myös osallistunut pakotesäännösten valmisteluun alusta pitäen.

Myös huolitsijoilla on tärkeä rooli pakotejärjestelmän toteuttamisessa. Huolitsijat toteuttavat käytännössä kaupan rajoitteita ja muuta sääntelyä. Huolitsija toimii tehtävässään kuljetusasiakkaan edustajana ja hoitaa tämän puolesta tullimuodollisuudet osana kansainvälisen kuljetuksen järjestämistä, ja vastaa toiminnastaan niin kansallisen kuin kansainvälisen lain perusteella.

Tullaustoimintaan liittyvien sääntelyiden osaaminen ja niiden muutoksista perillä oleminen on osa huolitsijan ammattitaitoa. Oikeaoppisesti hoidetut tullimuodollisuudet sujuvoittavat samalla kansainvälistä kaupankäyntiä. Huolitsijan rooli on Tullin kannalta tärkeä.

- Tullaustoimintaan liittyvien sääntelyiden osaaminen ja niiden muutoksista perillä oleminen on osa huolitsijan ammattitaitoa. Oikeaoppisesti hoidetut tullimuodollisuudet sujuvoittavat samalla kansainvälistä kaupankäyntiä. Huolitsijan rooli on Tullin kannalta tärkeä, Mäkinen sanoo.

Vertailuissa menestyvä Tulli

Suomi sijoittuu käytännössä kaikissa kansainvälisissä kilpailukyvyn ja logistiikan suorituskyvyn vertailuissa aivan maailman kärkeen. Maailmanpankki on vuodesta 2007 lähtien julkaissut maailmanlaajuista Logistics Performance Index -vertailua, joka arvioi maiden ulkomaankaupan logistista toimivuutta globaalin kyselyaineiston pohjalta. LPI-vertailun osa-alueista erityisesti Tullin ja muiden rajaviranomaisten toiminta on Suomessa ollut jatkuvasti aivan maailman huipputasoa. Tuoreimmassa LPI-vertailussa Tullin sijoitus oli jaettu neljäs sija, kun selvitettiin 139 maan tullitoiminnan ja tulliselvityksen tehokkuutta.

– Tämä maailmanlaajuinen tutkimus nostaa esiin yleisesti Suomen hyvän kilpailukyvyn logistiikassa. Suomen menestyksen taustalla on digitalisaation hyvä aste, toimijoiden korkeatasoinen osaaminen, luotettavuus sekä kyky pysyä aikatauluissa ja tehdä yhteistyötä laaja-alaisesti yhteiskunnassa, Mäkinen toteaa

– Tulli on panostanut vahvasti asiakasyhteistyöhön, mahdollisimman helppokäyttöisiin digitaalisiin palveluihin ja häiriöttömään valvontaan sekä tavoitettavuuteen ja neuvontaan. Huolimatta isoista muutoksista ja haasteista, kuten koronapandemia, Suomen Tulli on parantanut sijoitustaan, jatkaa Mäkinen.

Laajaa yhteistyötä

Tulli tekee laajasti yhteistyötä sidosryhmiensä kanssa. Tullilla on asiakasneuvottelukunta ja seitsemän valtakunnallista asiakasyhteistyöryhmää. SHLL on mukana Tullin asiakasneuvottelukunnassa ja huolinta-alan asiakasyhteistyöryhmässä. Sen lisäksi, että Tullilla on erilaisia asiakasyhteistyöryhmiä niin Tullilla järjestää myös erilaisia koulutuksia ja infoja ajankohtaisista teemoista. Tulli pyytää myös säännöllisesti sidosryhmiltään palautetta saadakseen mahdollisuuden nähdä toimintansa ulkopuolisten silmin ja voidakseen reagoida mahdolllisiin ongelmiin.

- On tärkeää, että Tullin ja kunkin sidosryhmän välillä löytyisi molemminpuolinen ymmärrys siitä, miksi toimitaan tietyllä tavalla ja mitä tavoitellaan. On suuri arvo, että ihmiset pyrkivät ymmärtämään toisiaan. Tullissa yhteistyö sidosryhmien kanssa koetaan erittäin hyödylliseksi, sanoo Mäkinen.

Mäkinen jatkaa, että asiakasyhteistyöryhmät ovat ratkaisukeskeisiä luonteeltaan. Ne tarjoavat mahdollisuuden löytää hyviä käytänteitä ja vaihtaa ajankohtaista tietoa tai antaa kommentteja tulevista muutoksista.

- Ymmärryksen ja tiedon lisääminen on aina hyväksi, Mäkinen korostaa.

Osaamiseen kannattaa panostaa jatkossakin

Huolitsijoilla on keskeinen rooli Suomen tullijärjestelmän toimeenpanijana ja toteuttajana: Suomessa huolintaliikkeet tekevät 84 prosenttia tuonnin tulli-ilmoituksista. Viennin tulli-ilmoituksista huolitsijat hoitavat 72 prosenttia.

- Huolitsijoiden vahvuus on osaamisen korkea taso eikä siitä kannata alkaa säästelemään, sillä huonompana se voisi hidastaa tavaran liikkumista ja lisätä kustannuksia. Huolitsijoiden rooli on olennainen siinä, että viranomainen voi lähtökohtaisesti luottaa asioiden tulevan hoidetuksi voimassa olevan sääntelyn mukaisesti, sanoo Mäkinen.

Mäkinen kannustaa logistiikka- ja huolinta-alaa tutustumaan hiilirajamekanismiin (Carbon Border Adjustment Mechanism, CBAM), joka on EU:n uusi väline ehkäisemään hiilivuotoa eli päästöjen ohjautumista EU:n ulkopuolelle. Suomessa Tulli on CBAM-asetuksen mukainen toimivaltainen viranomainen. Tulli muun muassa antaa yrityksille neuvontaa, myöntää valtuutetun CBAM-ilmoittajan lupia ja myy CBAM-todistuksia, valvoo ja tarvittaessa sanktioi. Siirtymäaika alkaa tulevana syksynä 1.10.2023 ja päättyy 31.12.2025. CBAM-ilmoitusten teko vuosittain alkaa vuoden 2026 tuonneista.

- Hiilirajamekanismiin kannattaa tutustua ajoissa ja käydä Tullin kanssa keskustelua siitä, mitä se vaatii kultakin toimijalta. Lähtökohtaisesti CBAM on positiivinen asia, sillä sen avulla parannetaan EU-alueen kilpailukykyä, korostaa Mäkinen.