Suomen ulkomaankaupan logistiikka huipputasoa

25.05.2023

Suomi sijoittuu yleensä kaikissa kansainvälisissä logistiikan suorituskyvyn vertailuissa aivan maailman kärkeen. Myös tänä vuonna Suomi on jo menestynyt vertailuissa, kun katsotaan LPI-vertailun tuloksia. Logistinen järjestelmämme on osoittanut kykynsä mukautua uudenlaiseen tilanteeseen.

Maailmanpankki on vuodesta 2007 lähtien julkaissut maailmanlaajuista Logistics Performance Index -vertailua, joka arvioi maiden ulkomaankaupan logistista toimivuutta globaalin kyselyaineiston pohjalta. Tuoreimmassa LPI-vertailussa Suomi sijoittui 139 maan joukossa toiseksi.  Menestys vertailussa ei ole uutta, sillä Suomi on kuulunut kussakin Maailmanpankin julkaisemassa seitsemässä vertailussa maailman parhaaseen kymmenykseen. LPI:n kuudesta arvioitavasta osa-alueesta erityisesti Tullin ja muiden rajaviranomaisten toiminta on Suomessa ollut jatkuvasti aivan maailman huipputasoa. 

- Suomi on tässä vertailussa selvinnyt erinomaisesti viime vuosien logistisista haasteista, ja ulkomaankauppamme logistinen järjestelmä – viranomaistoiminta mukaan lukien – on osoittanut joustavuutensa ja kykynsä mukautua uudenlaiseen tilanteeseen paljon paremmin kuin monissa suuremmissa maissa, kommentoi sanoo Turun yliopiston logistiikan professori Lauri Ojala, joka on yksi raportin tekijöistä. Indeksi on alun perin kehitetty Turun kauppakorkeakoulussa yhdessä Maailmanpankin kanssa. 

Tähän onnistumiseen Ojalan mukaan viittaa myös erilliskysymys, jossa kartoitettiin viime vuosien logististen häiriöiden vaikutuksia ulkomaankauppaan. Siinä Suomi oli koko aineiston paras, eli Suomeen kohdistuneiden häiriöiden koettiin olevan vähäisimmät. (Kartta A6.2 raportin sivulla 66).  

Kaiken kaikkiaan maailman logistinen järjestelmä näyttää kestäneen viime vuosien erilaiset vaikeudet ja kyenneen sopeuttamaan toimintansa muuttuneisiin olosuhteisiin kokonaisuutena erittäin hyvin

- Kaiken kaikkiaan maailman logistinen järjestelmä näyttää kestäneen viime vuosien erilaiset vaikeudet ja kyenneen sopeuttamaan toimintansa muuttuneisiin olosuhteisiin kokonaisuutena erittäin hyvin, Ojala sanoo. 

LPI-vertailun kyselyyn vastasi vuoden 2022 syksyllä yli 110 maasta reilu 650 huolinta- ja logistiikkapalveluyhtiöiden edustajaa, jotka hoitavat pääosin jalostettujen tuotteiden ulkomaankauppaa. Tämän takia esimerkiksi Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vaikutukset Suomen logistiseen asemaan eivät juuri näy tuloksissa. LPI mittaa maakohtaisia logistiikan rakenteita, toimijoiden kyvykkyyksiä ja logistiikkajärjestelmien, kuten konttikuljetusten, lentorahdin ja varastologistiikan toimivuutta erityisesti jalostettujen tuotteiden vientikuljetuksissa kohdemaihin. Sen sijaan LPI ei mittaa logistiikan päivittäisiä toimitusketjuongelmia tai esimerkiksi irtolastien kuten öljy-, malmi- tai lannoitekuljetusten toimivuutta. 

Logistiikka-alan nopeat ja hitaat muutokset 

Logistiikka-alaa on koetellut viime vuosina nopeat muutokset, kuten koronapandemia ja Venäjän aloittama hyökkäyssota. Suomen logistinen saavutettavuus on heikentynyt selkeästi sodan myötä. Venäjän ylilentokielto heikentää Suomen asemaa Euroopan ja Aasian välisen lentoliikenteen pääreittinä. Kansainvälisen konttiliikenteen tasapaino on muuttunut Suomen kannalta epäsuotuisammaksi, kun Venäjälle suuntautuva meriliikenne on vähentynyt merkittävästi. Lisäksi Venäjälle suuntautuva junaliikenne on käytännössä loppunut. 

Se, kuinka iso vaikutus sillä oikeasti on suomalaisen elinkeinoelämän ja varsinkin vientiteollisuuden kilpailukyvylle jää vielä nähtäväksi, Ojala toteaa. Toki kuten LPI-vertailusta nähdään niin Suomen logistinen järjestelmä on sopeutuvainen ja joustava. Esimerkiksi uusia logistisia reittejä tai keinoja toimia löydettiin nopeasti niin pandemian kuin sodankin alettua.  

Logistiikka-alan hitaista muutoksista Ojala nostaa esille logistiikka-alan vetovoimaisuuden. Osaajapula riivaa lähes jokaista toimialaa eikä logistiikka-ala ole tässä poikkeus. Logistiikka-alan heikko vetovoima voi realisoitua tulevina vuosina merkittävänä osaajapulana. 

- Vaikka tilanne ei esimerkiksi kuljettajapuolella ole vielä yhtä paha kuin esimerkiksi muualla Euroopassa, alan työvoimatarve näkyy jo konkreettisesti myös Suomessa, sanoo Ojala. 

On tärkeää, että koko logistiikka-alan houkuttelevuuden eteen tehdään yhteistyötä kaikkien alan koulutukseen ja työllistymiseen vaikuttavien osapuolien kanssa. Laajalla yhteistyöllä logistiikka-alan osaajapulaan on mahdollista puuttua.

On tärkeää, että koko logistiikka-alan houkuttelevuuden eteen tehdään yhteistyötä kaikkien alan koulutukseen ja työllistymiseen vaikuttavien osapuolien kanssa. Laajalla yhteistyöllä logistiikka-alan osaajapulaan on mahdollista puuttua. Alan houkuttelevuutta tulee lisätä ja myös uranäkymiä parantaa monin tavoin, Ojala korostaa. 

Kuva: Valolink Oy / Reima Kokko