Arkiset akkukuormat voivat olla arvaamattomia
23.08.2022
Vaikka litiumioniakkuja sisältävät laitteet ovat täysin arkipäivää kaikissa kuljetusmuodoissa, ne ovat riski. DB Schenkerin turvallisuusneuvonantaja Heli Hörkkö lisäisi akkutietoutta ja koulutusta aiheesta koko kuljetusalalle.
Olen huolissani. Nämä kaksi sanaa toistuvat vaarallisten aineitten kuljetuksiin erikoistuneen VAK-turvallisuusneuvonantaja Heli Hörkön puheessa, kun hän kertoo litiumioniakkujen yleisyydestä ja vaaroista. Litiumioniakkuja on kaikissa ladattavissa laitteissa puhelimista tietokoneisiin, potkulaudoista sähköpyöriin, työkaluista kodinkoneisiin ja sähköautoista teollisen kokoluokan akustoihin. Niitä on lastina kaiken aikaa maalla, merellä ja ilmassa. Hörkön mukaan riskejä ei täysin tiedosteta ja niitä jopa vähätellään.
”Koska akkuja on joka paikassa, ne koetaan normitavaraksi ja vaarattomiksi. Jos akku on valmistettu määräysten mukaisesti ja sitä käsitellään oikein, riski on yleensä vähäinen. Tilanne on toinen, kun akku on koottu halvalla, komponentit eivät sovi keskenään yhteen tai ne ovat huonolaatuisia. On akkuja, joiden ohjausjärjestelmä ei toimi kunnolla. Kun battery management system (BMS) pettää, se tarkoittaa samaa kuin akun aivot sekoaisivat. Seuraukset voivat olla tuhoisat.”
Akun aivojen sekoaminen ei ole ainut riski, vaan ongelmia aiheuttavat myös huonosti tehdyt suojaukset ja liian heikko kuori. Huonot suojarakenteet tekevät akusta herkästi vahingoittuvan. Kärjistäen voitaisiin todeta, että akku alkaa hajota jo valmistuessaan linjalta, mutta viimeistään kuluttajan käytössä tällaisen akun liitokset alkavat herkästi pettää. Huonolla onnella ne pettävät jo logistiikassa lastauksen, kuljetuksen, lastin purun, huolintaliikkeen varastoinnin tai myymäläkuljetuksen aikana.
Viallinen tai väärin käsitelty litiumioniakku on altis lämpökarkaamiselle ja saattaa uutenakin aiheuttaa räjähdysmäisen tulipalon. Näkyvien liekkien sammuttaminen ei pure tilanteeseen nopeasti, sillä akun sisällä lämpö johtuu kennosta toiseen ja niistä purkautuva kaasu pitää paloa yllä. Herkän syttyvyyden ja vaikean sammuttamisen lisäksi ongelmana on palokaasujen myrkyllisyys. Kaasut ovat hengenvaarallisia ja leviävät liekkejäkin laajemmalle alueelle.
Pienikin akku voi aiheuttaa suuria vahinkoja
Vaarallisuuden vähättely on Hörköstä suuri ongelma, sillä vaatimattomankin kokoinen akku voi aiheuttaa suuria vahinkoja. Viallista tai huonolaatuista akkua on myös vaikea tunnistaa. Kauan ei ole siitä, kun Hörkön oma kännykkä alkoi työpöydällä latauksessa ollessaan äkkiä pullistua. Onnekasta oli, että Hörkkö huomasi sen, eikä kännykkä syttynyt palamaan ja sytyttänyt kaikkea ympärillään, vaan reaktio loppui ”piff”-ääneen.
”Näitä laitteita pitäisi aina ladata silmälläpidon alla. Laitetta ei pidä koskaan jättää latautumaan yön yli tai ainakaan valvomatta. Onnettomuus voi sattua missä ja kenelle tahansa missä oloissa tahansa.”
Sammutuspeitto ei Hörkön mukaan juuri auta, ja jauhesammuttimestakin on vain ensivasteeksi. Pienenkin akun jäähdyttämiseen tarvitaan lopulta kymmeniä litroja palokunnan ruiskuttamaa vettä.
”Jos akku syttyy jo ennen kuin tavara on kuluttajalla kuten varastoinnin tai kuljetuksen aikana, riskissä ovat myös varasto sisältöineen, kuljetuskalusto ja ympäristö. Akkupalo kestää yleensä pitkään ja tarvittava vesimäärä on suuri: esimerkiksi henkilöautoja on jouduttu upottamaan päiviksi altaaseen. Jos onnettomuus sattuu ajossa olevassa rekassa, se olisi hyvä saada avaraan paikkaan parkkiin, jos suinkin mahdollista. Toivottavasti vieressä ei ole ainakaan kuivaa kuusimetsää.”
Kuljettaja on tilanteessa aika kädetön, sillä rekoissa on saatavilla vain käsisammutin, joka on tarkoitettu autolle, ei lastille. Tässä voisi olla kehittämisen paikka. Akkuja sisältävien lastien osastointia ja palosulkuja Hörkkö ei pidä mahdollisina, sillä rekoista tehdään kaiken aikaa kevyempiä.
Akkulasti on kuumottava kuljetettava
Ongelmat ilmenevät yleensä vasta loppukäyttäjän päässä. Palaneista kännyköistä, sähköpolkupyöristä ja sähköautoista on uutisoitu paljon, mutta kuljetuksen ja varastoinnin aikaiset vahingot eivät nekään ole tavattomia. Hörkkö kuulee erilaisista tapauksista Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliiton VAK-turvallisuusneuvonantajaryhmän puheenjohtajana, jossa tehtävässä hän on toiminut jo useita vuosia. SHLL:n mandaatilla hän tekee yhteistyötä myös Tukesin ja Traficomin kanssa.
”Tapauksia on luultavasti enemmän kuin niistä kuulee, sillä tuntuu, ettei näitä takaiskuja mielellään uutisoida. Jokainen laitevalmistaja varmasti väittää tuottavansa vain turvallisia akkuja, mutta käytäntö on osoittanut, että uudetkin akut syttyvät. Esimerkiksi kokonaisia konttilaivoja lasteineen on palanut. Olen kieltämättä huolissani huolinnassa ja logistiikassa joka päivä otettavista riskeistä.”
Vaikka kuljetettavat laitteet olisivat uusia ja niiden akut laadukkaita, lasti on arvaamaton. Tärinä sekä lämpötilan ja paineen vaihtelut altistavat laadukastakin akkua rikkoutumiselle ja akkukennojen sisällön lämpökarkaamiselle. Oma lukunsa ovat laitepalautukset vioittuneine akkuineen. Maantiellä tärinää ei voi estää eikä vielä ole keksitty lentokonetta, jonka ruumassa paine ei vaihtelisi.
”Australia ja Uusi Seelanti kielsivät aikoinaan vähäksi aikaa litiumakkujen lennättämisen. Niitä kuljetettiin vain laivoilla. Näin yritettiin eliminoida paineen vaihtelun tuottamia riskejä erilaisissa litiumakuissa ja niitä sisältävissä laitteissa. Tästä kuitenkin luovuttiin, onhan lentäminen Australian kokoluokassa välttämätön kuljetustapa. Merikuljetus ei itse asiassa ole juuri turvallisempi, sillä kontit saattavat seilata suorassa auringonpaisteessa hyvinkin korkeassa lämpötilassa. Konttilaivoissa on tapahtunut tulipaloja, ja palo on kestänyt useamman viikon. Ongelmana ei ole ainoastaan tuli, vaan myös kemialliset reaktiot ja myrkkykaasut. Kyse on samalla ympäristökatastrofista, kun palon jätteet joutuvat mereen.”
Lisää akkutietoisuutta ja VAK-ammattilaisia
Hörkkö näkisi mielellään, että huolinta- ja logistiikka-alalla toimivat saisivat lisää akkutietoutta ja että VAK- turvallisuusneuvonantajien määrä alalla olisi suurempi. Ennakointi ja varmistaminen ovat aina paras tapa toimia.
”Ammattiryhmillä, jotka toimivat satamissa, varastoissa ja kuljetuksissa pitäisi olla nykyistä enemmän tietoa ja ymmärrystä litiumioniakkujen toimintatavasta, riskeistä ja käsittelyvaatimuksista. Melkoista tuhoa voi saada aikaan vaikkapa trukkikuski, joka pamauttaa trukin akkulaitteita täynnä olevaan hyllyyn tai lavaan. Väärä käsittely, kolhiminen ja pudottaminen on estettävissä tietoisuutta kasvattamalla.”
Varmempaa teknologiaa vasta ensi vuosikymmenellä
Miksi litiumioniakkuja sitten käytetään? Perinteisiin akkuihin verrattuna ne latautuvat nopeammin ja kestävät pidempään. Tehotiheys on korkea, joten akku voi olla hyvin tehokas, vaikka se olisi pieni ja kevyt. Olemme tottuneet näihin arjen helpottajiin jo 1990-luvulta alkaen. Ne mahdollistavat lukuisien laitteiden johdottoman käytön ja helpottavat liikkumista, työntekoa, kanssakäymistä ja kodin askareita.
GAIA Consulting selvitti kesäkuun 2021 ja toukokuun 2022 välisenä aikana mobiilisähkön ja hajautetun sähkön haasteita ja raportoi aiheesta kesäkuussa 2022. SHLL oli yksi hankkeen taustavaikuttajista.
GAIA Consultingin raportti tutkailee henkilöturvallisuudelle aiheutuvia haasteita ja vastuun kohdentumista akkujen aiheuttamissa vahingoissa. Loppuraportin mukaan litiumioniakkujen teknologia on tehdasinvestointien vuoksi niin vakiintunutta, että merkittävät teknologiset muutokset ovat seuraavan vuosikymmenen aikajänteellä epätodennäköisiä. Tutkimus kuitenkin jatkuu. Raportin mukaan akkuteknologia olisi käyttökelpoista vasta 2030.
GAIA Consulting näkee akkujen tarpeen lisääntyvän. Ajureina ovat liikenteen sähköistyminen ja uusiutuvan energian tarpeet. Akkujen kysynnästä 80–90 prosenttia kohdistuisi sähköisiin kulkuneuvoihin, 5–10 prosenttia energian varastointiin ja 5–10 prosenttia kuluttajaelektroniikkaan. Vuonna 2030 Suomessa ennustetaan olevan 740 000 sähkökäyttöistä henkilöautoa.
Hörkkö toivoo akkujen muuttuvan ajan saatossa turvallisemmiksi, mutta pallo on valmistajilla. Hän pohtii, olisiko laitteiden ja akkujen valmistusta syytä siirtää Kiinasta valvotumpiin oloihin Eurooppaan. Nykyinen maailmantilanne saattaa edistää tällaista kehitystä.
Vastuu lankeaa yleensä valmistajalle tai lähettäjälle
Akusta johtuvan onnettomuuden sattuessa kysymys kuuluu, kenen vastuulla tapahtuma on. Onko vastuu valmistajan, markkinoille saattajan, logistiikkayrityksen, myyjäliikkeen vai kuluttajan? Jos akku on kunnostettu, vastuu voi olla myös kunnostajan. Vakuutusyhtiö joutuu melkoiseen salapoliisityöhön selvittääkseen, oliko akku viallinen jo linjalta tullessaan vai tapahtuiko jotakin myöhemmissä vaiheissa ja missä vaiheessa tarkalleen.
”Yleensä valmistaja on vastuussa. En ole kuullut, että logistiikkayritys olisi joutunut vastuuseen, sillä se toimii saamiensa tietojen perusteella. Jos lähettäjä on muu kuin valmistaja – näin voi olla esimerkiksi laitepalautuksessa – sille voi langeta vastuu, sillä lähettäjä vastaa siitä, että lähetys on luokiteltu ja pakattu oikein.”
Logistiikkayrityksen tulee vaatia lähetyksen tarkat tiedot
Hörkkö puistelee päätään rahti-ilmoituksille, joissa todetaan paketin sisältävän esimerkiksi ”tavaraa” tai ”tuotteita”. Kuljettavan yrityksen henkilökunnan on oltava tarkka ja peräänantamaton saadakseen selville todellisen sisällön. Yrityksen on tiedettävä tarkasti mitä se kuljettaa ja mitä se siirtää kuljetusketjussa alihankkijoidensa harteille. Hälytyskellojen pitää soida päässä aina, kun kyseessä on mikä tahansa laite. Asiakkaalta on varmistettava, onko laitteessa akku ja minkälainen.
Vaikka kuljettavan yrityksen henkilökunta toimisi täysin ”by the book”, turvallisuus sälyttyy kuitenkin pitkälti lähettäjälle, sillä logistiikkayrityksellä ei ole kristallipalloa. Sen on voitava luottaa lähettäjän rehellisyyteen ja siihen, että tämä on pakannut laitteen tai akun huolellisesti, luokitellut lähetyksen paikkansapitävästi ja täyttänyt lomakkeet oikein.
”DB Schenkerillä edellytämme, että litiumakkujen mukana toimitetaan aina YK:n määrityksen mukainen koeseloste. Tämä koskee sekä erikseen kuljetettavia akkuja että laitteiden kanssa pakattuja ja laitteissa olevia akkuja. Koeseloste todentaa rahdinkuljettajalle akkujen vastaavan YK:n määrityksiä ja olevan kuljetuskelpoisia. Akkujen ja akkuja sisältävien tuotteiden pakkaukset merkitään kuljetukseen aina määräysten mukaan, ja erityyppisille akuille on kuljetuksissa omat ainenumeronsa.”
Miten akkua on käsitelty ennen kuin se otetaan kuljetettavaksi, sitä kuljettava yritys ei voi tietää. Tästä syystä DB Schenker on päättänyt toistaiseksi kieltäytyä kokonaan niin sanottujen luvanvaraisten akkujen kuljettamisesta.
”Suuritehoiset akut luokitteluineen ja YK-numeroineen ovat aina kirjoissa ja kansissa, mutta maailmalla kulkee valtava määrä myös kuljetusmääräyksistä vapautettuja akkuja, joita ei tarvitse dokumentoida rahtikirjalla, ainoastaan litiumakkumerkinnällä. Nämä akut ovat erityismääräyksen SP188 mukaisia, mikä tarkoittaa alle 100 wattitunnin heikkotehoisia akkuja. SP188 on luotu helpottamaan pienitehoisten akkujen käsittelyä. Näitä kulkee kaiken aikaa kaikkialla, ja riski on niidenkin kanssa aina olemassa.”
Hörkkö pitää ensiarvoisen tärkeänä, että kuljetusalan yrityksissä työskentelevät tuntevat ajantasaiset VAK-ohjeistukset ja pitävät huolen siitä, että lähettäjät toimivat määräysten mukaan. Alan yrityksissä on hyvä tiedostaa myös, minkälaisia turvajärjestelmiä ja sammutusjärjestelmiä terminaaleissa on oltava. Tärkeää on lisäksi kuljettajien asianmukainen koulutus. Näissä asioissa apuna toimivat luontevasti turvallisuusneuvonantajat.
Heli Hörkkö on työskennellyt DB Schenkerin palveluksessa vuodesta 1984 ja toiminut yrityksen turvallisuusneuvonantajana reilut kaksi vuosikymmentä. Logistiikan toiminnot ovat tulleet tutuiksi myös ajojärjestelijänä, liikenteenhoitajana ja IT-osaston järjestelmäasiantuntijana.
Toimi näin
- Tiedosta mitä kuljetat: varmista, onko lähetyksessä akku
- Huolehdi siitä, että lähetys on pakattu ja dokumentoitu oikein
- Käsittele tavaraa varoen ja tue akkuja sisältävät lähetykset hyvin
- Palon sattuessa soita 112
GAIA Consultingin raportti: Mobiili ja hajautettu sähkö: Haasteet henkilö turvallisuudelle ja turvallisuusvastuut toimijaverkossa
Haastattelun teksti ja kuva Liisa Joensuu