Konttijunalla selkeitä päästövähennyksiä – Nurminen Logistics Oyj auttaa asiakkaitaan kohti vähähiilisyystavoitteita

24.05.2021

Aasian konttijuna on kasvava kuljetusmuoto, kertoo Nurminen Logisticsin myyntijohtaja Marjut Linnajärvi. Asiakkaat eivät välttämättä hae enää nopeinta ratkaisua kuljetustapaa valittaessa, vaan päästötavoitteet painavat myös.

Vuonna 2018 Nurminen Logistics aloitti säännöllisen konttijunaliikenteen Suomesta avaamalla Hefein reitin. Vuoden 2020 aikana konttijunaliikenteen volyymit kolminkertaistuivat. Osa syynä on koronapandemia, joka mullisti logistiikkaketjuja. Kun matkustajakoneet jäivät maahan, lentorahtiliikenne vähentyi murto-osaan aiemmasta. Aiemmin lentorahtina mennyttä rahtia alettiin kuljettaa konttijunilla. Myös meriliikenteen häiriötilanne siirsi rahtia raiteille. Vuoden 2020 keväällä junissa tuotiin Suomeen erityisesti suojavarusteita, mutta nyt kyytiin mahtuu enemmän myös teollisuuden käyttöön tulevia tuotteita, kuten komponentteja.

”Pandemian alettua osa yrityksistä siirtyi junakuljetukseen hieman pakon edessä, mutta nyt osa tästä rahdista saattaa jäädä pysyvästi junien kuljetettavaksi. Konttijunien matka-aika Kiinan ja Suomen välillä on nopeutunut, matkaan kuluu 14 päivää. Rautatiekuljetus on toimintavarma kuljetusmuoto”, sanoo myyntijohtaja Marjut Linnajärvi Nurminen Logistics Oyj:stä.

Päästötavoitteita kohti

Ilmaston lämpenemisen torjuminen edellyttää kasvihuonekaasujen vähentämistä kotimaan liikenteen lisäksi myös kansainvälisen tavaralogistiikan osalta. Nurminen Logistics selvitti joulukuussa vuonna 2020 eri liikennemuotojen hiilijalanjälkeä. Gaia Consultingin tekemän raportin mukaan standardien mukaisesti laskettuna junan CO2-päästöt ovat 96 prosenttia lentorahtia ja 29 prosenttia merirahtia pienemmät.

”Asiakkaiden kiinnostus kuljetuksen hiilijalanjälkeen on kasvanut. Junakuljetuksella saavutetaan selkeitä päästövähennyksiä. Autamme näin yrityksiä tavoittelemaan omia päästövähennystavoitteitaan”, sanoo Linnajärvi.

”Junarahti on Kiinan ja Euroopan sekä Kiinan ja Pohjoismaiden välillä kasvava kuljetusmuoto ja uusia toimijoita tulee reitille. Nopeinta ratkaisua ei välttämättä haeta vaan päästötavoitteet ja ympäristönäkökulma painavat myös vaakakupissa”, arvioi Linnajärvi.

Digitalisaatiosta tehokkuutta

Nurminen Logistics on perustettu vuonna 1886, minkä jälkeen yritys on käynyt läpi monia liiketoiminnallisia murroksia. Nurminen Logistics on tunnettu huolinta- ja terminaaliyrityksenä, joka tekee muun muassa projektikuljetuksia. Nyt yrityksen kasvu perustuu Kiinan konttijunaliiketoiminnan ympärille.

”Jokainen junakontti tuo myös huolinnalle ja terminaalille työtä”, sanoo Linnajärvi.

Konttijunaliikenteen lisäksi digitalisaatio on yksi viimeisimmistä murroksista, jonka yritys on kohdannut. Nurminen Logistics on ottanut digitalisaation hyödyntämisen osaksi toimintaansa ja yrityksessä halutaan olla kehityksen etujoukossa. Osan passituksista tekee jo robotti. Lisäksi käytössä on sähköinen buukkausjärjestelmä, jossa asiakas voi tulevaisuudessa itse tehdä varauksensa.

"Pyrimme tehostamaan työtä kaikkialla missä on mahdollista. Digitalisaatio on myös keino lisätä toiminnan läpinäkyvyyttä”, jatkaa Linnajärvi.

Huoltovarmuutta varmistamassa

Pandemian aiheuttamissa poikkeusoloissa keväällä 2020 tavaraliikenne ja huolintapalvelut toimivat Suomeen ja Suomesta olosuhteet huomioon ottaen hyvin. Kuitenkin on huoltovarmuuden kannalta olennaista, että tarjolla on useampia kuljetusmuotoja ja -reittejä, mikäli syystä tai toisesta joku liikennemuoto on estynyt. Suomessa logistiikka kuuluu huoltovarmuuden piiriin, tavaroiden liikkumisen tulee jatkua kriisistä huolimatta, jotta perustarvikkeiden saatavuus voidaan turvata.

Suomen maantieteellinen sijainti asettaa huoltovarmuudelle omat haasteensa. Olemme erittäin riippuvaisia merikuljetuksista: 84 prosenttia Suomen tavaratuonnin arvosta ja 78 prosenttia tavaratonneista sekä 78 prosenttia tavaraviennin arvosta ja yli 90 prosenttia tavaratonneista kulkee meritse. Sen lisäksi maassamme on pitkät kuljetusetäisyydet. Talvimerenkulun olosuhteet asettavat myös omat haasteensa: Suomi on maailman ainoa maa, jonka kaikki satamat voivat talvella jäätyä. Säännöllisen Aasian junayhteyden aikaansaaminen on yksi keino ylläpitää näitä huoltovarmuuden kannalta olennaisia vaihtoehtoisia kuljetusreittejä.