Kohti pitkäjänteistä ja kestävää liikennepolitiikkaa
07.10.2021
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd.) luotsaa valiokuntaa läpi moninaisten teemojen. Syksy näyttää kiireiseltä, mutta toisaalta paljon on myös jo tehty.
Kansanedustaja Suna Kymäläisenen (sd.) on pitkän linjan liikenne- ja viestintävaliokuntalainen. Hän on ollut valiokunnan jäsen ensimmäisestä kansanedustajakaudestaan lähtien. Vuonna 2011 SDP:n silloinen puheenjohtaja Jutta Urpilainen toivoi, että Kymäläinen ottaisi liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenyyden ja perehtyisi liikenneasioihin.
”Viimeisen kymmenen vuoden aikana liikenneasioista on tullut keskeisin osa työtäni, josta myös nautin kovasti. Tällä vaalikaudella sain kunnian ottaa vetovastuun liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtajana”, kertoo kansanedustaja Kymäläinen.
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan toimintakenttä on laaja. Valiokunnalle kuuluvat esimerkiksi tie-, rautatie-, ilma- ja vesiliikennettä, merenkulkua, kuljetusoikeutta, kuljetusalan työaikasäännöksiä liikenneturvallisuutta koskevin osin tietoliikennettä ja Yleisradio Oy:tä koskevat asiat.
”Valiokunnan syksy näyttää kiireiseltä, kuten aina. Alkusyksystä jatkamme muun muassa Yle-lain käsittelyä. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriöstä on syksyn aikana tulossa uusia hallituksen esityksiä sekä muun muassa uusi liikenneturvallisuusstrategia. Samaan aikaan liikennepolitiikassa on pinnalla suuria prosesseja, kuten liikenteen päästöjen vähentäminen (fossiilittoman liikenteen tiekartta) ja viime keväänä valmistuneen 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimeenpano. Toisaalta olemme tällä hallituskaudella jo saaneet monta tärkeää esitystä valiokunnasta ja eduskunnasta läpi. Tästä hyvä esimerkki on muun muassa taksilain korjaussarja, jolle toivomme myös jatkoa”, kertoo kansanedustaja Kymäläinen valiokunnan syksystä.
Pitkäjänteisyyttä liikennejärjestelmän kehittämiseen
Viime keväänä valmistui 12-vuotinen parlamentaarinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, jonka tavoitteena on lisätä pitkäjänteisyyttä liikennejärjestelmän kehittämiseen koko Suomessa. Suunnitelman avulla on tarkoitus ohjata väyläinvestointeja, kunnossapitoa ja kaikkien liikennemuotojen kehitystä. Nykyinen suunnitelma ulottuu vuosille 2021–2032 ja suunnitelmaa tullaan päivittämään neljän vuoden välein aina 12 vuodeksi kerrallaan.
”Olen erittäin tyytyväinen, että Suomessa on ensimmäistä kertaa saatu laadittua valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, joka ohjaa liikennejärjestelmämme kehittämistä pitkällä tähtäimellä parlamentaarisesti sovittujen kriteerien pohjalta. Olen myös ylpeä, että olen saanut olla tekemässä tätä suunnitelmaa parlamentaarisen ohjausryhmän varapuheenjohtajana. Tällaista on tavoiteltu jo pitkään, ja nyt meillä on yhteisesti sovitut raamit sille, miten väyläverkostamme pidetään huolta ja kehitetään entistä paremmaksi. Tietysti suunnitelma elää ajassa ja sitä on tarkoitus päivittää hallituskausittain. Myös suunnitelman eduskuntakäsittelyn aikana syvensimme valiokunnassa suunnitelman kirjauksia entisestään. Nyt kun pää on saatu avattua, meillä on paremmat mahdollisuudet myös työstää suunnitelmaa edelleen jatkossa”, kertoo kansanedustaja Suna Kymäläinen.
Strateginen ja koko valtakunnan käsittävä pitemmän aikavälin liikennejärjestelmäsuunnitelma on ollut elinkeinoelämän tavoitteena jo useita vuosia. Kansanedustaja Kymäläinen näkee, että Liikenne 12 -suunnitelman avulla voitaisiin päästä eroon hallituskausittain vaihtelevasta liikennepolitiikasta, joka on ollut haastavaa erityisesti elinkeinoelämälle ja alueille liikennepolitiikan ja rahoituksen ennakoitavuuden näkökulmasta.
”Uskon ja näen, että suunnitelma tulee tulevina vuosina olemaan keino juuri tämän ongelman ratkaisemiseen”, sanoo kansanedustaja Kymäläinen.
Polkuja liikenteen päästöjen vähentämiseksi
Valtioneuvosto teki toukokuussa 2021 periaatepäätöksen kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä eli fossiilittoman liikenteen tiekartasta. Kolmivaiheisen suunnitelman tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelma koskee erityisesti tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Valtioneuvosto teki periaatepäätökset myös meri- ja sisävesiliikenteen ja lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä. Tiekarttaa itsessään ja kokonaisuutena ei ole paljon valiokunnassa käsitelty, koska kyseessä on valtioneuvoston periaatepäätös eikä hallituksen esitys.
”Sen sijaan tiekartan käsittely valiokunnassa toteutuu sen pohjalta jo käynnistettyjen ja käynnistettävien lainsäädäntöhankkeiden muodossa. Tiekartan ensimmäisessä vaiheessa onkin jo käynnistetty muun muassa romutuspalkkiokampanja sekä kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatuki, jotka käsiteltiin liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Samaan tapaan valiokunnassa käsitellään myös jatkossa esitettäviä tukia ja muita päästöjen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä mahdollistavaa lainsäädäntöä. Toki liikenteen päästöjen vähentäminen on tämän hetken läpileikkaava teema kaikessa liikennepolitiikassa niin kansallisesti kuin EU-tasolla ja kansainvälisesti, mistä syystä fossiilittoman liikenteen tiekarttakin on valiokunnassa aiheena ymmärrettävästi tapetilla”, kertoo kansanedustaja Kymäläinen
Kansanedustaja Kymäläinen näkee, että kolmivaiheisella tiekartalla luodaan aidosti polku siihen, miten liikenteen päästöt voidaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Tämä luo suuntaviivat myös sille, miten liikenteestä tulee hiilineutraalia viimeistään vuonna 2045.
”Jo nykyisillä toimenpiteillä saavutetaan merkittäviä päästövähennyksiä, ja enää tarvitaankin loppukiri tuon ensimmäisen 2030-tavoitteen saavuttamiseksi. Jotta tavoitteen saavuttaminen olisi realistista, tiekartta koostuu laajasta keinovalikoimasta, useista eri toimenpiteistä, jotka jakautuvat kolmeen eri vaiheeseen, joista viimeinen on ehdollinen. Viimeisessä vaiheessa arvioidaan, ovatko ensimmäisessä kahdessa vaiheessa sekä muun muassa EU:n yhteisillä päätöksillä käyttöön otetut päästövähennystoimenpiteet riittäviä, vai tarvitaanko vielä lisätoimia tavoitteen saavuttamiseen. Tätä varten hallitus jatkaa eri toimenpiteiden kuten kansallisen tieliikenteen päästökaupan valmistelua, joita voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön”, sanoo kansanedustaja Kymäläinen.
Valtioneuvoston fossiilittoman tiekartan lisäksi myös liikenne- ja logistiikka-alan toimijat ovat tehneet omia vähähiilitiekarttoja. Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliiton ja kuuden muun toimijan tekemän tiekartan mukaan liikenteen päästöjen puolittaminen on mahdollista ilman liikenteen vero- ja maksutason nostamista.
”Olemme tietoisia siitä, että alalla on oltu itse aktiivisia omien vähähiilisyystiekarttojen tekemisessä. Se on nähdäksemme erinomainen asia, joka kertoo siitä, että yhteiskunnan eri puolilla olemme kaikki menossa kohti samaa tavoitetta vähäpäästöisestä ja päästöttömästä liikenteestä. On hienoa, mikäli myös alan omia avauksia voidaan hyödyntää poliittisen päätöksenteon tukena. Liikenteen päästöjen vähentäminen on niin valtava kokonaisuus, että siihen tarvitaan niin poliittisia päätöksiä (sekä EU-tasolla että kansallisesti) kuin myös alan toimijoiden omia toimenpiteitä”, toteaa kansanedustaja Kymäläinen.
Myös EU:ssa selvitetään keinoja päästöjen vähentämiseksi. Euroopan komission julkaisi 14.7.2021 laajan säädösehdotuspaketin (Fit for 55), jonka tavoitteena on vähentää EU:n kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Säädöspaketti tulee näkymään myös liikenne- ja viestintävaliokunnan työssä.
”Komission kesällä julkaisema ehdotus lainsäädäntöpaketiksi on mittava, ja sitä tullaan EU:ssakin käsittelemään varmasti pitkään. Seuraavana on vuorossa jäsenmaissa kannanmuodostus. Suomen kantoja muotoillaan nyt kuluvan syksyn aikana. Vaikka EU-asiat käsitellään eduskunnassa ensisijaisesti suuressa valiokunnassa, jonka jäsen myös olen, mekin liikenne- ja viestintävaliokunnassa annamme varmasti paketista oman lausuntomme. Valiokuntakäsittelyn aikana kuulemme asiantuntijoita omalta osaltamme aiheesta, minkä jälkeen voimme kirjoittaa lausuntomme suurelle valiokunnalle”, kertoo kansanedustaja Kymäläinen.
Matala kynnys puolin ja toisin
Kansanedustaja Kymäläisen mielestä on hienoa, että huolinta- ja logistiikka-ala on ollut aktiivisesti käymässä yhteiskunnallista keskustelua esimerkiksi liikenteen päästöjen vähentämisen ja toisaalta koronapandemian näkökulmasta.
”Pidetään kynnys matalana puolin ja toisin poliitikkojen ja liikennetoimijoiden välillä olla yhteydessä yhteisten asioiden tiimoilta. Meille liikenne- ja viestintävaliokunnassa on erityisen tärkeää, että alalta saadaan jatkossakin asiantuntijalausuntoja eri lainsäädäntöhankkeiden valiokuntakäsittelyn aikana”, sanoo kansanedustaja Kymäläinen.