Huolinta-, logistiikka- ja tulliala elävät muutosten murroskautta
30.06.2021
Business as usual ei ole enää tunnusomaista huolinnassa, logistiikassa ja tullialalla. Epätietoisuuden ja muutosten aallokkoa on nostattanut muun muassa Brexit, ja aaltoja kasvattaa heinäkuussa voimaan tuleva kaikkien EU:n ulkopuolelta saapuvien lähetysten tullaus- ja arvonlisäverovaade. Pitemmällä aikavälillä haastetta tuo kokonaisen huolitsijapolven eläköityminen.
Huolinta-, logistiikka- ja tullausalalle on odotettavissa suuria muutoksia, sanoo Nurminen Logistics Services Oy:n huolinnan liiketoimintajohtaja ja SHLL:n tullausjaoston varapuheenjohtaja Antti Koukku (vasemmalla) ja toteaa samaan hengenvetoon, että pitkästä aikaa tapahtuu. Muutosten ajasta puhuu myös Ville Raevuori (oikealla), DB Schenkerin johtava tulliasiantuntija ja SHLL:n tullusjaoston puheenjohtaja.
Vaikka Brexitiin valmistauduttiin melko hyvin, sen astuttua voimaan tämän vuoden alussa selvää oli vain se, että tulliselvitykset olivat palanneet Britannian kauppaan, mutta käytännöt ja yksityiskohdat olivat ja ovat yhä vaikeaselkoisia.
”Brexitissä ei yllätä enää mikään. Britannian päässä on yhä ongelmia siitä lähtien, mikä taho voi toimia maahantuojana ja kuka maksaa arvonlisäveron”, Raevuori huokaa.
Brittikaupan pelikirja on levällään
Raevuoren mukaan Britannian kuljetukset tuntuvat nykyisin vaikeammilta kuin Venäjän liikenne, sillä Britanniassa asiat elävät kaiken aikaa kun taas Venäjällä pelikirja on yksiselitteisempi.
”Britannia siirtyi EU:n ulkopuoliseen kauppaan lopulta hyvin lyhyessä ajassa, eikä vakiintuneita käytäntöjä ole. Tulliraja EU:n ja Ison Britannian välillä vuotaa kuin seula, ei niinkään Pohjoismaista tulevissa kuljetuksissa mutta etelän suunnasta: eteläisestä Euroopasta pääsee ajamaan rekalla Britanniaan ongelmitta kunhan vientiselvitys tehty”, Raevuori huomauttaa.
Suomalaisen viejän ja tuojan on syytä varautua viiveisiin toimituksissa ja noudoissa, Antti Koukku puolestaan muistuttaa ja neuvoo kotimaisia toimijoita kiinnittämään huomiota toimitusehtoihin.
”Nurmisen asiakkaat ovat kyllä käyneet ongelmitta kauppaa brittiasiakkaidensa kanssa, mutta ongelmia voi tulla, jos tiedossa ei ole kuka vastaa mistäkin asiasta ja maksusta, ja tavarat olisi saatava eteenpäin. On selvitettävä ajoissa kuka maksaa, mitä ja missä vaiheessa. Suomalaisen maahantuojan on osattava pyytää oikeita dokumentteja Britanniasta seuraamusten välttämiseksi. Merkintöjen tulee olla oikein, jotta vältytään mahdollisilta lisätulleilta”, Koukku tähdentää.
Jos lähettäjä toimii jostakin syystä edelleen EU:n sisäkaupan ehdoilla tai asiapaperit eivät muutoin täytä vaatimuksia, tavarat pysähtyvät rekkaan tai terminaaliin odottamaan tulliselvityksiä. Niin viennissä kuin tuonnissa ongelmat liittyvät pitkälti juuri tulliselvityksiin sekä puuttuviin valtakirjoihin niiden tekemiseksi.
Kaikki EU:n ulkopuolelta tuleva tullataan ja alvikin kannetaan
Heinäkuun alusta lähtien (1.7.2021) astuu voimaan suuri uudistus, joka vaikuttaa EU:n ulkopuolisiin verkkokauppoihin, niiden asiakkaisiin sekä huolinta-, logistiikka- ja tullausalaan. Kaikki EU:n ulkopuolelta tulevat lähetykset on tullattava ja niistä on maksettava arvonlisävero. Aikaisemmin tullaus ja arvonlisävero koskivat EU:n ulkopuolelta tulevia paketteja, joiden arvo oli yli 22 euroa. Nyt ostoksen minimiraja poistuu. Tulli ja arvonlisävero (alv) maksetaan myös pikkuostoksista, vaikkapa parin euron korvakoruista, jotka saapuvat esimerkiksi Kiinasta.
Samassa uudistuksessa voimaan tulee Import One Stop Shop -järjestelmä (IOSS). Verkkokauppias voi liittyä tähän EU:n arvonlisäverotuksen erityisjärjestelmään ja helpottaa asiakkaan vaivoja. Jos ostos on enintään 150 euron hintainen, verkkokauppias voi veloittaa alv:n jo ostosten maksun yhteydessä järjestelmän kautta. Kun kyseessä on yli 150 euron ostos, verkkokaupan asiakkaan tulee huolehtia itse alv:stä ja tullauksesta. Koska asia voi olla keskivertokansalaiselle hankala, Posti tai kuljetusyritys voivat ottaa tehtävän huolehtiakseen.
”IOSS helpottaa alv:n maksamista muttei tullivaateita. Tähän asti alle 22 euron hintaiset paketit menivät suoraan tullin läpi. Nyt ne alkavat pysähtyä tulliin, sillä tullin vasteajat eivät riitä pienten ostosten selvitysruuhkaan. On olemassa riski, että tavarat jäävät seisomaan pitkiksi ajoiksi, koska tullausta ei saada tehtyä. Ne aiheuttavat valtavan ruuhkan tavaroita kuljettavien toimijoiden varastoihin”, Raevuori ennustaa.
Uusista tulleista ja arvonlisäverosta tulisi tiedottaa paremmin
EU-komissio on viestinyt EU:n ulkopuolisille verkkokaupoille uusista tulleista ja arvonlisäveron kantorajan muutoksesta jo muutama vuosi sitten, mutta verkkokauppojen asiakkaat eivät välttämättä ole muutoksista perillä, sillä mediassa aihe on jäänyt vähälle huomiolle. Ville Raevuoren mukaan tiedotusvastuu on huolinta- ja logistiikkayrityksillä.
”Yksityishenkilöille tulee todennäköisesti yllätyksenä, että EU:n ulkopuolelta tulevista lähetyksestä pitäisi maksaa jotakin ylimääräistä. Pahimmassa tapauksessa loppuasiakas päättää, ettei otakaan tavaraa vastaan, ja ongelma jää rahdinkuljettajan murheeksi.”
Raevuori kertoo komission linjanneen, että verkkokauppiaan pitäisi antaa asiakkaalle mahdollisuus valita toimintatapa jo kaupan nettisivuilla.
”Asiakkaan pitäisi voida valita: Haluatteko, että myyjä hoitaa tuontitullauksen vai hoidatteko itse? Näin tavara menisi kahteen eri koriin. Ostaja valitsee ostanko toimitettuna veroineen vai ilman veroa ja maksan se itse.
Loppuasiakkaan tulisi voida myös antaa ajoissa huolitsijalle valtuutus tehdä tullaus. "Ilman valtuutusta tullausta ei voi tehdä”, Raevuori muistuttaa.
Lähetysten koko ja arvo saattavat nousta
Ruotsi on ollut Suomea edellä arvonlisäveron kantamisessa myös vähäarvoisesta tuontivarasta. Kun maassa alettiin kerätä alv:tä myös pienen arvon lähetyksistä, lähetysten määrä väheni, mutta niiden koko ja arvo nousivat.
”On vaikea ennustaa, tapahtuuko meillä sama muutos, mutta uskon, että yksittäisten lähetysten kappalemäärät tulevat laskemaan. Koska pakettien arvo todennäköisesti nousee ja alv kerätään myös vähäarvoisista lähetyksistä, verokertymä kuitenkin kasvanee, kuten Ruotsissa tapahtui”, Antti Koukku arvelee.
Digitalisaatio muuttaa huolintaa ja tullausta
Muutoksen aalloista pitää huolen myös kaiken aikaa kehittyvä digitalisaatio. Lähivuosina nykyinen huolinnan malli, jossa ihminen lukee tietoa ja siirtää sitä järjestelmiin, korvautuu konelukemisella. Teknologia on jo osin käytössä. Uudet huolintajärjestelmät vastaavat entistä paremmin tulliviranomaisten vaatimuksiin
”Hollannissa digitalisaatiossa ollaan paljon Suomea edellä. Asiakas voi toimittaa Tullille tietonsa sähköisesti, ja siellä tehdään päivittäin kymmeniätuhansia tulliselvityksiä automaation avulla. Tällaisen tulliselvityksen hinta on enintään kymmeniä senttejä kappale”, Raevuori kertoo.
Digitaalisiin tulli-ilmoituksiin siirtymistä jarruttaa Suomessa se, ettei tarvittavaa dataa saada kaikilta asiakkailta sähköisesti ja määrämuotoisena. Lisäksi meiltä puuttuvat kehittyneet ohjelmat, jotka kykenisivät lukemaan erilaisia pdf-tiedostoja. Yrityksillä on paljon vapauksia sen suhteen, miltä heidän myyntilaskunsa näyttää.
”Kun integraatiot asiakkaiden kanssa saadaan kuntoon, huolitsijan rooli muuttuu. Kehitys on niin nopeaa, että jo parin vuoden kuluttua huolitsijan toimenkuva on erilainen kuin tällä hetkellä”, Koukku näkee.
Ovatko huolitsijat katoavaa kansanperinnettä?
Digitalisoitumisella on huolinnassa kaksijakoinen rooli. Se vähentää rutiinityötä ja vähentää siten perinteisen huolinnan tarvetta. Toisaalta se vapauttaa alan henkilöstön toiminnan ja osaamisen kehittämiseen. Asiantuntemus korostuu, kun vain ongelmatapaukset nousevat koneelta esiin huolitsijan käsiteltäviksi.
"Huolitsijan tehtävä on jatkossa olla yhä enemmän asiantuntija ja asiakaspalvelija. Hän on myös neuvonantaja ja kouluttaja. Työtehtävät monipuolistuvat ja työn mielekkyys kasvaa. Se tuo houkuttelevuutta alalle", Koukku sanoo.
Houkuttelevuutta tarvitaan, sillä huolitsijoiden keski-ikä on lähes 60 vuotta ja uusia huolitsijoita on vaikea saada. Raevuori puntaroi, ovatko huolitsijat peräti katoavaa kansanperinnettä.
”Nykyinen huolitsijapolvi eläköityy eikä huolitsijoita kouluteta missään. Logistiikka-alaa on mahdollista opiskella, mutta hyvä huolitsija kehittyy vasta työelämässä. Se vie noin kolme vuotta. Tärkeää olisi ehtiä siirtää hiljaista tietoa, sillä konkarit tuntevat tullauksen erityispiirteet. Haasteena on myös saada nuorempi polvi jäämään alalle.”
Digitaalisuus voi hyvinkin olla avain uuden polven kiinnostumiseen, sillä huolinta on muuttumassa IT-alaksi. Nuorilla ei ole ennakkoluuloja robotisaatiota kohtaan ja he kykenevät myös kehittämään sitä. Ja vaikka tekniikka kehittyisi kovaakin vauhtia, Raevuoren sanoin: tuojan ja viejän paras kaveri on edelleen huolitsija.
Teksti Liisa Joensuu